Aiemmassa Sanastelua-blogin kirjoituksessa käytiin läpi kellonaikojen merkitsemistä. Tunnit ja minuutit erotetaan toisistaan pisteellä, mutta mitä jos pitää merkitä vielä tarkempia aikoja? 3.32.45 (kolme tuntia kolmekymmentäkaksi minuuttia ja neljäkymmentäviisi sekuntia) Minuutit ja sekunnitkin siis erotetaan toisistaan pisteellä. Jos taas merkitään sadasosa- tai tuhannesosasekunteja, käytetään pilkkua. 3.32,45 (kolme minuuttia kolmekymmentäkaksi sekuntia ja neljäkymmentäviisi sadasosasekuntia) Suomen kielessä desimaaliluvut…
Pisteetön järjestysluku
Kieli on eläväinen ja muuttuvainen, ja se näyttäytyy erilaisena eri yhteyksissä eli sillä on eri muotoja. On yleiskieltä ja erikoiskieliä. Erikoiskielellä tarkoitetaan esimerkiksi tietyn alan edustajien välisessä viestinnässä käyttämää ammattikieltä, joka voi erota yleiskielestä sanastoltaan. Yleiskielen suositukset koskevat myös erikoiskieliä, mutta joskus ammattikielen kielenhuollossa poiketaan yleisesti hyväksytyistä säännöistä. Näin on esimerkiksi lakitekstien järjestyslukujen kanssa. Yleiskielisessä…
Paljonko kello on?
Suomen kielessä tunnit ja minuutit erotetaan yleensä pisteellä. Kaksoispisteen käyttöä ei yleiskielessä suositella. Huomenna koulu alkaa kello 8.15. Yleensä tasatunteihin ei merkitä minuutteja, ellei haluta korostaa täsmällisyyttä, kuten liikennevälineiden aikatauluissa. Myöskään etunollaa (esim. 05) ei yleensä merkitä paitsi joskus korostettaessa aamutyön tunteja. Kokous alkaa kello 10. Keskiyöllä käytetään numeroa 24. Jos kello on yli keskiyön,…
Kriittinen mutta rakentava
Oman näkemyksen puolesta argumentointi ja vakuuttavana esiintyminen ei neutraalissa asiatyylissä tarkoita sitä, että kirjoittaa hyökkäävästi ja muita lytäten. Kriittinen saa toki olla, mutta kyseenalaistaminen pohjautuu arviointiin ja perusteluihin. Seuraavassa on vinkkejä siihen, miten kirjoittaja voi perustella omaa näkemystään ja olla samalla kriittinen mutta rakentava. Aiemmassa blogitekstissä on käsitelty toisenlaista kriittisyyttä eli palautteen antamista kielestä. 1….
Kartalla elävät sanat
Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, mistä oman kotiseutusi nimi on peräisin? Suomen paikannimet ovat täynnä tarinoita: ne kertovat meistä, ympäristöstämme ja menneisyydestämme. Nimistö säilyttää muistoja silloinkin, kun kirjallisia lähteitä ei ole saatavilla. Nimien kautta voidaan saada yllättävän paljon tietoa. Paikannimistö voi kertoa ympäröivästä luonnosta tai paljastaa esimerkiksi, millaisia elinkeinoja paikalla on harjoitettu, kuka paikan on omistanut,…