Kielikellon kiinnostavassa Minna Salosen kirjoittamassa artikkelissa käsitellään panna-verbin murteellisia käyttötapoja, joista osa kuulostaa tutuilta ja osa uusilta ja yllättäviltä. Esimerkiksi panna tehden -rakenne kuulostaa ymmärrettävältä, vaikka se ei omaan suuhun sopisikaan, kun taas ilmaus ukko panee ei välttämättä tuo ensimmäisenä mieleen ukkosen jyrinää. Artikkelissa tuodaan esille myös panna-verbin naimista tarkoittava merkitys, joka on murteissakin johtanut…
Avainsana: sanavalinnat
Laittaa parastaan
Äidinkielen opettaja neuvoi aikanaan, että laittaa-verbiä käytetään ruoanlaiton yhteydessä, mutta muutoin käytetään panna-verbiä. Siis esimerkiksi seuraavasti: Äiti laittaa makaronilaatikkoa. Isä panee astiat tiskikoneeseen. Opettajan ohje oli hyvä nyrkkisääntö, mutta sai teini-ikäiset hihittämään. Eihän voi panna, kun se tarkoittaa seksiä!* Jostain syystä laittaa-verbi on yleistynyt vuosien saatossa. Sitä käytetään arkipuheessa paljon, ja se on hiipinyt myös…
Sanavalinnoilla selkeyttä
Mainoksessa esitettiin vaihtoehtoina kevytyrittäjyys ja toiminimiyrittäjyys – hämmentävää. Jos asteikon yhdessä päässä on kevytyrittäjä, eikö toisessa päässä ole ihan tavallinen yrittäjä? Toiminimeä eivät kaikki yrittäjät nimittäin tarvitse. Toiminimi:Lainsäädännössä toiminimi tarkoittaa elinkeinotoiminnassa käytettävää nimeä, oli kyse sitten yksityisestä elinkeinonharjoittajasta, osakeyhtiöstä tai organisaatiosta. Toiminimi rekisteröidään kaupparekisteriin, mutta se ei ole välttämätön kaikille yksityisille elinkeinonharjoittajille. Yksityinen elinkeinonharjoittaja: Yrittäjä,…