Menu
Sanastelua
  • Tietoja
  • Yhteystiedot
  • Tietosuojaseloste
Sanastelua

Luonnonläheiset kuukaudet

Posted on 14/06/202116/04/2025 by Hanna

Olen usein miettinyt, mistä suomen kielen kuukausien nimet ovat peräisin. Monien kuukausien nimet ovat itsestään selviä, mutta jotkin niistä yllättävät. Useissa kielissä kuukausien nimet pohjautuvat latinaan, mutta suomen kielen kuukaudet kulkevat omaa polkuaan.

Tammikuu: Vanhassa suomen kielessä tammi on tarkoittanut myös napaa tai akselia. Jauhomyllyissä on käytetty tammea keskiakselina, joten tammi viittaa siihen, että tammikuun ajankohta on keskellä talvea.
Helmikuu: Helmi viittaa jäähelmiin, joita juuri helmikuussa usein muodostuu puiden oksille.
Maaliskuu: Maaliskuu liittyy joko maahan ja siihen, kun maa alkaa taas paljastua lumipeitteen alta, tai mahlaan.
Huhtikuu: Huhtikuu tulee sanasta huhta. Se tarkoittaa kaskea, joka kaadettiin huhtikuussa.
Toukokuu: Touko tarkoittaa kasvavaa kevätviljaa tai kevätkylvöä.
Kesäkuu: Kesäkuu tuntuu itsestään selvältä, mutta eipä se tarkoitakaan kesää vaan kesantoa, joka oli ensimmäinen viljapellon kynnös.
Heinäkuu: Heinäkuu liittyy odotetusti heinäntekoon.
Elokuu: Elokuukaan ei yllätä, eli elo viittaa elonkorjuuseen.
Syyskuu: Syyskuussa alkaa syksy.
Lokakuu: Lokakuussa on lokaa.
Marraskuu: Marras on tarkoittanut kuolemaa enteilevää, ja se tulee latinan sanasta ”mors”, kuolla. Tämä viittaa siihen, että marraskuussa luonto kuolee.
Joulukuu: Joulu nimensä mukaisesti tietysti liittyy jouluun.

Lähteet:

https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_%281996_2010%29/lokakuu_vai_viinikuu
https://www.reijoheikkinen.fi/artikkelit/kuukausien-nimien-alkuperasta
  • kuukaudet
  • Vastaa Peruuta vastaus

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

    Kategoriat

    • Kääntäminen
    • Lauserakenne
    • Oikeinkirjoitus
    • Sanasto
    • Yleinen

    Viimeisimmät artikkelit

    • Mitäköhän, missäköhän, kukakohan?
    • Neutraali asiatyyli
    • Voiko kaikkea käskeä?
    • Äänikirjan ulottuvuudet
    • Paikannimien alkukirjaimesta

    Arkistot

    Avainsanat

    ajatusviiva alkukirjain englannin vaikutus juhlapäivä kapulakieli kielenhuolto kielitoimiston sanakirja kirja-ala konekäännös käännösala käännöskieli käännöslaina kääntäminen lainasana lauseenvastike lokalisointi luetelma lyhenne mainoskieli numerot oikeinkirjoitus omistusliite otsikointi paikannimet perusluvut pilkku pronomini puhuttelu saavutettavuus sanajärjestys sanavalinnat seksisanat selkeys sivulause substantiivitauti suomentaminen symmetria taivutus tiivistys tyyli viittaaminen virhe välimerkit yhdyssanat yleiskieli

    Viimeisimmät kommentit

    • Sini: Äänikirjan ulottuvuudet
    • Mari Vilkanen: Äänikirjan ulottuvuudet
    • Sini: Sinä-passiivi
    • Jorma: Sinä-passiivi
    • Suomen kielen tärkeys nettikasinoilla » BAABELIA: Mikä finglish?
    ©2025 Sanastelua | Powered by Superb Themes