Paikannimiin liittyy monenlaista pohdittavaa. Aiemmassa kirjoituksessa katsottiin paikannimien taivutusta. Tällä kertaa huomio kiinnittyy siihen, kirjoitetaanko nimet yhteen vai erikseen. Paikannimet ovat usein moniosaisia yhdysnimiä. Yleensä yhdysnimet kirjoitetaan yhteen (esim. Riihimäki), mutta joskus yhdysnimet kirjoitetaan kuitenkin yhdysviivalla tai erikseen. Milloin käytetään yhdysmerkkiä (-)? Milloin nimet kirjoitetaan erikseen? Huom! Torit ja aukiot kirjoitetaan joko yhteen tai erikseen….
Tekijä: Hanna
Paikannimien pulmia
Paikannimien taivutus ei ole aina aivan yksinkertaista. Niihin voi liittyä monenlaista pohdittavaa. Miten esimerkiksi taivutetaan moniosaisia paikannimiä, joihin sisältyy ja? Ystäväni asuu Bosnia ja Hetsegovinassa. Suosituksen mukaan vain yhdistelmänimien jälkiosaa taivutetaan, ellei ensimmäistä osaa ole suomennettu. Jos taas ensimmäinen osa on suomennettu, myös ensimmäistä osaa taivutetaan. Laki on voimassa Isossa-Britanniassa ja Pohjois-Irlannissa. Miten taas taivutetaan…
Joulun sanojen alkuperästä
Tiesitkö, että sana joulu on skandinaavista alkuperää? (Joulun etymologiaa) Entä onko sana himmeli tuttu? Sehän on joulukoriste, joka on yleensä tehty oljista ja roikkuu katosta. Sanana himmeli tulee ruotsin sanasta himmel eli taivas. Myös tonttu on ruotsalainen lainasana. Aivan kaikki jouluun liittyvät sanat eivät kuitenkaan ole peräisin ruotsin kielestä. Esimerkiksi kulkunen on luultavasti deskriptiivinen onomatopoeettinen…
Saavutettavuus vaatii selkeyttä
Onko kielenhuolto vain pilkunviilaajien nillitystä? Mitä väliä sillä on, onko teksti yleiskielen suositusten mukaista vai ei? Eiväthän suositukset mitään lakeja ole. Moni saattaa ajatella, että kielenhuolto ei ole tarpeellista ja että virheellisestikin kirjoitettu teksti on riittävän hyvä. Samaan aikaan saavutettavuuteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota, ja esimerkiksi viranomaisten täytyy noudattaa saavutettavuusdirektiiviä. Saavutettavuus ei kuitenkaan rajoitu vain…
Tarkemmista ajoista
Aiemmassa Sanastelua-blogin kirjoituksessa käytiin läpi kellonaikojen merkitsemistä. Tunnit ja minuutit erotetaan toisistaan pisteellä, mutta mitä jos pitää merkitä vielä tarkempia aikoja? 3.32.45 (kolme tuntia kolmekymmentäkaksi minuuttia ja neljäkymmentäviisi sekuntia) Minuutit ja sekunnitkin siis erotetaan toisistaan pisteellä. Jos taas merkitään sadasosa- tai tuhannesosasekunteja, käytetään pilkkua. 3.32,45 (kolme minuuttia kolmekymmentäkaksi sekuntia ja neljäkymmentäviisi sadasosasekuntia) Suomen kielessä desimaaliluvut…