Menu
Sanastelua
  • Tietoja
  • Yhteystiedot
  • Tietosuojaseloste
Sanastelua

Tekijä: Hanna

Suomea englannin malliin

Posted on 20/04/202620/04/2026 by Hanna

Harvoin tulee ajateltua, kuinka syvästi kirjoittaminen on sidoksissa ympäröivään kulttuuriin. Emme koskaan kirjoita tyhjiössä. Jokainen teksti syntyy osana jotakin kirjoituskulttuuria. Eri aloilla on omat konventionsa, eri maissa omat käytäntönsä ja lisäksi globaalit tekstikulttuurit vaikuttavat yhä enemmän. Kirjoittaja ei siis tee valintoja yksin, vaan taustalla vaikuttaa joukko opittuja, usein tiedostamattomiakin malleja. Sama periaate pätee myös tekoälyyn….

+

Sen sijaan jotain muuta

Posted on 23/03/202623/03/2026 by Hanna

Sen sijaan on täysin kelvollista suomea, mutta omaa kielikorvaani sen liiallinen käyttö häiritsee. Erityisesti käännöstekstejä oikolukiessani huomaan usein pysähtyväni, jos virkkeessä lukee sen sijaan. Kyse lienee käyttötiheydestä: esimerkiksi englannissa ja ruotsissa käytetään paljon ilmauksia instead of ja i stället för. Ne kääntyvät helposti muotoon sen sijaan, mutta teksti voi tuntua raskaalta, jos ilmaus vilahtelee liian…

+

Paikannimien pulmia II

Posted on 23/02/202623/02/2026 by Hanna

Paikannimiin liittyy monenlaista pohdittavaa. Aiemmassa kirjoituksessa katsottiin paikannimien taivutusta. Tällä kertaa huomio kiinnittyy siihen, kirjoitetaanko nimet yhteen vai erikseen. Paikannimet ovat usein moniosaisia yhdysnimiä. Yleensä yhdysnimet kirjoitetaan yhteen (esim. Riihimäki), mutta joskus yhdysnimet kirjoitetaan kuitenkin yhdysviivalla tai erikseen. Milloin käytetään yhdysmerkkiä (-)? Milloin nimet kirjoitetaan erikseen? Huom! Torit ja aukiot kirjoitetaan joko yhteen tai erikseen….

+

Paikannimien pulmia

Posted on 26/01/202626/01/2026 by Hanna

Paikannimien taivutus ei ole aina aivan yksinkertaista. Niihin voi liittyä monenlaista pohdittavaa. Miten esimerkiksi taivutetaan moniosaisia paikannimiä, joihin sisältyy ja? Ystäväni asuu Bosnia ja Hetsegovinassa. Suosituksen mukaan vain yhdistelmänimien jälkiosaa taivutetaan, ellei ensimmäistä osaa ole suomennettu. Jos taas ensimmäinen osa on suomennettu, myös ensimmäistä osaa taivutetaan. Laki on voimassa Isossa-Britanniassa ja Pohjois-Irlannissa. Miten taas taivutetaan…

+

Joulun sanojen alkuperästä

Posted on 15/12/202515/12/2025 by Hanna

Tiesitkö, että sana joulu on skandinaavista alkuperää? (Joulun etymologiaa) Entä onko sana himmeli tuttu? Sehän on joulukoriste, joka on yleensä tehty oljista ja roikkuu katosta. Sanana himmeli tulee ruotsin sanasta himmel eli taivas. Myös tonttu on ruotsalainen lainasana. Aivan kaikki jouluun liittyvät sanat eivät kuitenkaan ole peräisin ruotsin kielestä. Esimerkiksi kulkunen on luultavasti deskriptiivinen onomatopoeettinen…

+
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • …
  • 23
  • Next

Kategoriat

  • Kirjavinkki
  • Kääntäminen
  • Lauserakenne
  • Oikeinkirjoitus
  • Sanasto
  • Yleinen

Viimeisimmät artikkelit

  • Kirjavinkki: Arvopohjainen kirjoittamisstrategia
  • Suomea englannin malliin
  • Kirjavinkki: Yhteisöllisen kirjoittamisen opas
  • Sen sijaan jotain muuta
  • Kirjavinkki: Sanojesi voima

Arkistot

Avainsanat

ajatusviiva alkukirjain englannin vaikutus erikoiskieli etymologia juhlapäivä kapulakieli kielenhuolto kielitoimiston sanakirja kirja-ala kirjoittaminen konekäännös käännösala käännöskieli kääntäminen lainasana lauseenvastike lokalisointi luetelma lyhenne mainoskieli oikeinkirjoitus omistusliite opas paikannimet pilkku pronomini puhuttelu saavutettavuus sanajärjestys sanavalinnat seksisanat selkeys sivulause substantiivitauti suomentaminen symmetria taivutus tiivistys tyyli viittaaminen virhe välimerkit yhdyssanat yleiskieli

Viimeisimmät kommentit

  • Sini: Äänikirjan ulottuvuudet
  • Mari Vilkanen: Äänikirjan ulottuvuudet
  • Sini: Sinä-passiivi
  • Jorma: Sinä-passiivi
  • Suomen kielen tärkeys nettikasinoilla » BAABELIA: Mikä finglish?
©2026 Sanastelua | Powered by Superb Themes