Jokainen on tainnut koulussa oppia lyhenteiden käyttämisen perussäännön: kirjoita ensimmäisellä käyttökerralla lyhenteen merkitys auki, jotta lyhenne tulee tutuksi lukijoille. Tosin aivan tutuimpia ja yleisesti tunnettuja lyhenteitä ei tarvitse tekstissä selittää eli sellaisia kuin ”jne.” tai ”tms.”. Yleisesti tunnetuiksi lyhenteiksi mielletään usein myös tutut instituutiot, kuten Kela, EU ja YK. Mikään ei kuitenkaan estä kirjoittajaa avaamasta…
Avainsana: lyhenne
Yhtenäisyyttä yksityiskohdilla
Tekstin yhtenäisyyteen – siis siihen, miten yhtenäiseltä kokonaisuudelta teksti tuntuu – voi vaikuttaa eri tavoin. Esimerkiksi tutun ja uuden tiedon järjestys vaikuttaa tekstin yhtenäisyyteen ja ymmärrettävyyteen, ja sitä on pohdittu aiemmin Selkeyttä sanajärjestyksellä -kirjoituksessa. Pikkuasioillakin voi parantaa tekstin yhtenäisyyttä. Asioita voi usein ilmaista monella tapaa, ja kaikki tavat voivat olla oikein. Voi esimerkiksi käyttää merkkiä…
Euroopan laidalla
Toukokuun 9. päivä vietetään Eurooppa-päivää. Euroopan unioni ja sen lyhenne EU ovat varmasti tuttuja kaikille kielenkäyttäjille, mutta siitä huolimatta unioni-sana livahtaa suomenkielisiin teksteihin joskus isolla kirjaimella ”Unioni”. Taustalla voi vaikuttaa unionin englanninkielinen nimi ”European Union”, joka kirjoitetaan isoin alkukirjaimin. Euroopan unionin lyhennettä taivutettaessa taivutuspääte liitetään siihen kaksoispisteen avulla: Suomesta tuli EU:n jäsenmaa vuonna 1995. Suomi…
Harhaileva lukija
Tekstin kirjoittaja ei voi koskaan täysin varmistaa sitä, että hänen tarkoittamansa viesti välittyy lukijalle juuri sellaisena kuin hän on ajatellut. Vaikka kirjoittaja tekisi parhaansa, lukijan huomio saattaa kiinnittyä viestin kannalta epäolennaisiin asioihin. Tartuin taannoin pitkästä aikaa käsityölehteen lukeakseni, en vain katsoakseni kuvia. Hämmennyin heti Ajankohtaista-palstalla, jossa mainostettiin Vappusukka-KALia ja Matto-CALia. Mitä ihmettä ne ovat? Miksi…