Tekstissä on tarve osoittaa jonkin osan poisto silloin, kun virke jää tarkoituksella kesken tai kun osa lainatusta tekstistä jää pois. Puheen tai ajatuksen kesken jäämisen keinoja käytetään erityisesti kaunokirjallisuudessa. Käytössä on kaksi hieman toisistaan eroavaa tapaa osoittaa virkkeen katkeaminen: kolme pistettä ja ajatusviiva. Kolmen pisteen epäröintiKolmella pisteellä osoitetaan puheen tai ajatuksen katkeamista epäröinnin, vihjailun tai…
Avainsana: välimerkit
Pisteetön järjestysluku
Kieli on eläväinen ja muuttuvainen, ja se näyttäytyy erilaisena eri yhteyksissä eli sillä on eri muotoja. On yleiskieltä ja erikoiskieliä. Erikoiskielellä tarkoitetaan esimerkiksi tietyn alan edustajien välisessä viestinnässä käyttämää ammattikieltä, joka voi erota yleiskielestä sanastoltaan. Yleiskielen suositukset koskevat myös erikoiskieliä, mutta joskus ammattikielen kielenhuollossa poiketaan yleisesti hyväksytyistä säännöistä. Näin on esimerkiksi lakitekstien järjestyslukujen kanssa. Yleiskielisessä…
Kootut välimerkkivinkit
Kukapa ei tykkäisi välimerkeistä ja niiden kanssa puljaamisesta? Sen miettimisestä, tuleeko sekä–että-ilmaukseen pilkku vai ei ja kuinka pitkä viiva numeroiden tai sanojen väliin kuuluu. Noh, oikeasti välimerkeistä taitavat tykätä vain kielenhuoltajat. Välimerkit saattavat tuntua kirjoittajan pienimmältä murheelta, mutta niillä on väliä. Jos ajattelee esimerkiksi pilkkuja, niin ilman niitä tekstiä on vaikeampi ymmärtää, kuten seuraava esimerkki…
Ajatusviiva
Suomen yleiskielessä käytetään pääasiassa kahta erilaista viivaa: yhdysmerkkiä (-) ja ajatusviivaa (–). Ajatusviivan käyttöä virkkeen välimerkkinä, rajakohtailmauksissa ja osapuolten välissä on käsitelty jo aiemmin. Ajatusviivaa käytetään myös muissa ilmauksissa, ja ajatusviivan tilalle saattaa virheellisesti pujahtaa yhdysmerkki erityisesti luetelmissa, miinusmerkkinä ja rahailmauksissa. Seuraavissa esimerkeissä on käytetty oikeaoppisesti ajatusviivaa: Kurssin tavoitteena on, että osallistuja– pärjää –10 pakkasasteessa–…
Luetelman välimerkit
Luettelo eli luetelma voi selkiyttää tekstin asiasisältöä ja rytmittää tekstiä. Yksi hyvän ja helppolukuisen luetelman edellytys on luetelmakohtien samanmuotoisuus eli esimerkiksi se, että kaikki luetelmakohdat ovat kokonaisia lauseita. Luetelman välimerkkisäännöt voivat tuntua sekavilta tai vaikeilta, ja kielen ammattilainenkin voi joutua palaamaan niihin säännöllisin väliajoin. Yksityiskohtaisia ohjeita löytyy Kielitoimiston sivuilta, mutta tähän on koottu joitakin kirjoittamista…