Toukokuun 9. päivä vietetään Eurooppa-päivää. Euroopan unioni ja sen lyhenne EU ovat varmasti tuttuja kaikille kielenkäyttäjille, mutta siitä huolimatta unioni-sana livahtaa suomenkielisiin teksteihin joskus isolla kirjaimella ”Unioni”. Taustalla voi vaikuttaa unionin englanninkielinen nimi ”European Union”, joka kirjoitetaan isoin alkukirjaimin.
Euroopan unionin lyhennettä taivutettaessa taivutuspääte liitetään siihen kaksoispisteen avulla: Suomesta tuli EU:n jäsenmaa vuonna 1995. Suomi liittyi EU:hun vuonna 1995. Jälkimmäisessä esimerkkilauseessa näkyvä illatiivin taivutuspääte on vakiintunut nimenomaan muotoon ”EU:hun”, vaikka myös ”EU:iin” olisi mahdollinen, jos lyhenne ajatellaan luettavan sanoina (Euroopan unioniin).
Euroopan unioniin liittyvien neuvostojen nimien kanssa pitää olla tarkkana, sillä nimet ovat hyvin samankaltaisia: yksi on Euroopan unionin neuvosto ja toinen Eurooppa-neuvosto. Lisäksi Euroopassa toimii unionin neuvostojen lisäksi Euroopan neuvosto. Eurooppalaisissa neuvostoissa on siis valinnanvaraa!
Euroopan unionista oli vähällä tulla Euroopan liitto, mikä kuulostaa nyt vuosien unioni-sanan käytön jälkeen oudolta. Suomessa käytiin nimittäin keskustelua European Union -nimen suomenkielisestä vastineesta ennen kuin Suomi liittyi unioniin, ja vaihtoehdot olivat Euroopan liitto ja Euroopan unioni.
Hyvää Eurooppa-päivää!