Kirjoitatko työssäsi, mutta et tahdo muistaa koulussa opetettuja oikeinkirjoitussääntöjä? Haluaisitko viilata tekstiäsi vielä ennen kuin lähetät sen oikolukijalle? Tässä kootusti viiden kohdan muistilista siihen, mitä sanoja tai rakenteita sinun kannattaa välttää, jos haluat tekstistäsi selkeän ja hyvän. Jos siivoat nämä pois tekstistäsi, saat sanomasi selvemmin perille. 1. Toimesta-rakenneToimesta-rakennetta pidetään kapulakielisenä, sillä se mutkistaa sanottua. Jos…
Tekijä: Sini
Kolme vinkkiä lyhenteiden oikeinkirjoitukseen
Arkisissa teksteissä törmää lyhenteisiin tuon tuosta. Lyhenteiden käyttöä kannattaa aina harkita tarkkaan ja selittää käyttämänsä lyhenteet lukijalle. Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota oikeinkirjoitukseen, jotta tekstistä tulee huoliteltu ja ammattimainen. Alla kolme vinkkiä lyhenteiden oikeinkirjoitukseen. 1. Käytä vakiintunutta lyhennettäJos on epävarma lyhenteen muodosta, voi suositellun kirjoitusasun tai vaihtoehtoiset kirjoitusasut tarkistaa Kielitoimiston lyhenneluettelosta. Esimerkiksi lyhennettä ”kts.” näkee…
Lyhenteiden käyttö
Jokainen on tainnut koulussa oppia lyhenteiden käyttämisen perussäännön: kirjoita ensimmäisellä käyttökerralla lyhenteen merkitys auki, jotta lyhenne tulee tutuksi lukijoille. Tosin aivan tutuimpia ja yleisesti tunnettuja lyhenteitä ei tarvitse tekstissä selittää eli sellaisia kuin ”jne.” tai ”tms.”. Yleisesti tunnetuiksi lyhenteiksi mielletään usein myös tutut instituutiot, kuten Kela, EU ja YK. Mikään ei kuitenkaan estä kirjoittajaa avaamasta…
Tytöttelyä
Voiko sanavalinta pilata puhujan tai kirjoittajan hyvät aikeet? Onko esimerkiksi tytöttely aina väärin? Ajatellaanpa tilannetta, jossa henkilö Y käyttää kahdesta muusta henkilöstä ilmaisua ”nuo tytöt”. Tilanne voi olla esimerkiksi sellainen, että henkilö Y on vanhainkodissa viikoittaisella vierailulla oleva mieslääkäri, joka viittaa hoitajiin ”noina tyttöinä” puhuessaan vanhainkodin asukkaan kanssa. Tai sellainen, että henkilö Y on vanhainkodin…
Mainiot mainostekstit
Yksi ja sama teksti voi herättää ihmisissä erilaisia reaktioita ja ajatuksia: se voi ihastuttaa ja vihastuttaa. Jokin tietty sanavalinta aiheuttaa yhdessä inhoreaktion ja herättää toisessa innostusta, tai kenties sana on yhdelle latautunut ja toiselle ei. Välimerkkivirheet voivat saada pilkunviilaajan raivon partaalle, kun taas osa lukijoista ei kiinnitä moisiin pikkuseikkoihin lainkaan huomiota. Harvoin tekstillä kykenee miellyttämään…