Saavutettavuusdirektiivi edellyttää, että julkishallinnon digitaaliset sisällöt ovat saavutettavia eli kuka tahansa ymmärtää ja osaa käyttää niitä. Vaikka direktiivi velvoittaa vain julkishallintoa, saavutettavuuteen pyrkivät onneksi myös monet muut toimijat. Yksi saavutettavuuden vaatimuksista on, että videosisällöt on tekstitetty. Moni opetteleekin, miten tekstitykset lisätään videolle, mutta myös tekstityksen laatu on tärkeä osa saavutettavuutta. Valitettavan usein näkee videoita, joissa tekstityksen sisältö on jäänyt toissijaiseksi. Tekstitys ei toteuta tarkoitustaan, jos kieli on huonoa ja sisältö, ajastukset tai repliikkijako ovat sekavia.
Millainen on laadukas tekstitys?
Tarkempia tietoja tekstityksen sisällöistä on saatavilla mm. Kieliasiantuntijat ry:n sivuilta Ohjelmatekstitysten laatusuosituksista, mutta ohessa muutamia tärkeitä asioita, joita ei voi sivuuttaa.
- Hyvän tekstityksen pitää olla ymmärrettävää ja hyvää kieltä.
- Viestiä pitää tiivistää, jotta lukunopeus on sopiva. Liian nopeasti vilahtavaa tekstiä ei ehdi lukea.
- Repliikit pitää rytmittää sopiviksi kokonaisuuksiksi, ja niiden pitää seurata puheen rytmiä. Näin lukijan on helppo seurata lukemaansa.
- Rivijako pitää pyrkiä tekemään sisällöllisesti järkeviin kohtiin, esim. päälause ja sivulause omille riveille. Jos virkettä ei saa mahtumaan yhteen repliikkiin, pitää jako tehdä loogiseen kohtaan, jotta molempiin repliikkeihin jää järkevä kokonaisuus.