Viestinnässä on äärimmäisen tärkeää käyttää ymmärrettävää ja selkeää kieltä. Tällöin viesti on yksiselitteinen eikä väärinkäsityksiä synny. Selkeä teksti ei kuitenkaan valmistu vahingossa, vaan sitä pitää yleensä hioa moneen kertaan. Valitettavan usein kielen laatuun kiinnitetään huomiota vain, jos viesti ei ole selkeä tai tekstissä on paljon virheitä.
Yksi hyvin julkinen tekstilaji ovat tekstitykset, ja monelle onkin jäänyt mieleen niissä nähdyt virheet tai oletetut virheet. Harvoin kukaan mainitsee tekstitystä, joka on ollut heidän mielestään virheetön ja laadukas. Laadukas tekstitys on usein sillä tavalla huomaamaton, että katsoja voi keskittyä ohjelmaan miettimättä tekstitystä sen enempää.
Viime viikolla oli ilo huomata, että sosiaalisessa mediassa keskusteltiin Koronavilkku-sovelluksen onnistuneista teksteistä. Sovellus on selkeä pitkälti helposti ymmärrettävien ja sujuvien tekstiensä ansiosta. Keskustelussa nostettiin myös esiin, että työryhmässä on ollut tiiviisti mukana kielenhuollon ammattilaisia. Mielestäni on hienoa, että heidän tekemänsä arvokas työ huomioitiin. Samalla keskusteltiin siitä, että teksti on olennainen osa käyttöliittymää ja tekstin selkeys olennainen osa käytettävyyttä.
Toistaiseksi selkeän tekstin merkitystä ei kaikkialla ole vielä ymmärretty. Luultavasti selkeyteen kiinnitetään kuitenkin koko ajan enemmän huomiota, sillä saavutettavuuden yksi osa-alue ovat selkeät ja helposti ymmärrettävät tekstit. Saavutettavuusdirektiivi tuli voimaan vuonna 2019. Sen vuoksi viranomaisten on tehtävä kaikki digitaaliset palvelut saavutettaviksi. Luultavasti myös yksityisellä puolella aletaan kiinnittää enemmän huomiota saavutettavuuteen.