Kirjoitin aiemmin korvamadoista eli käännöslainojen perustyypistä, jossa vieraskielinen sana on käännetty suomen kielelle. Käännöslainojen toinen alatyyppi on merkityslaina, eli sana, jolle lainataan vieraasta kielestä vain merkitys. Näissä merkityslainoissa itse sana on jo olemassa suomeksi, ja se saa vieraan kielen vaikutuksesta uuden merkityksen. Merkityslainasta käytetään usein esimerkkinä sanaa hiiri, joka kuvasi aiemmin vain pienikokoisia jyrsijöitä mutta jota käytetään nykyään myös tietoteknisen laitteen kuvaamiseen. Tietokonekieleen merkitys on saatu englannin sanasta mouse.
Merkityslainoista löytyy paljon esimerkkejä, ja uusia merkityslainoja on melko helppo tunnistaakin. Esimerkiksi mestariluokka-sanalle on lainattu englannista erityismerkitys, joka pohjautuu englannin master class -sanaan ja joka on ”edistyneille opiskelijoille tarkoitettu kurssi” (ks. Kielikello). Alkujaan mestariluokka on siis tarkoittanut mestarillista, taiturimaista. Toisaalta mitä pidempi aika merkityksen lainaamisesta on, sitä hankalampi sanaa on tunnistaa merkityslainaksi. Näin on käynyt esimerkiksi sanalle romuttaa, jonka merkitys on aikoinaan laajentunut englannin vaikutuksesta (ks. Kielikello). Aiemmin romuttaminen viittasi vain konkreettiseen tuhoamiseen, mutta nykyään sanaa käytetään paljon myös kuvaannollisessa merkityksessä, kun jotain tehdään tyhjäksi tai hylätään (esim. suunnitelma).
Vanhoissa merkityslainoissa lainattu merkitys on saattanut syrjäyttää alkuperäisen merkityksen. Lauri Hakulinen kirjoitti vuonna 1955 Virittäjä-lehteen Suomen kielen käännöslainoista ja antoi merkityslainoista esimerkkinä muun muassa sanan kaasu. Sanan alkuperäiset merkitykset ovat jääneet pois käytöstä, eikä sana tunnu nykyisille kielenkäyttäjille enää lainkaan käännöslainalta.