Oikoluin viime talvena erästä käännöstä ja pysähdyin ihmettelemään adjektiivien järjestystä. Jokin järjestyksessä kalskahti korvaani, mutta halusin löytää asialle perustelun. En muistanut koskaan lukeneeni suomen kielen adjektiivien järjestyksestä, mutta Isosta suomen kieliopista kuitenkin löysin säännöt, jotka yksinkertaistin tähän.
Lyhyesti sanottuna adjektiivien järjestys on seuraava: Yksilöivät adjektiivit, demonstratiiviset proadjektiivit, kuvailevat adjektiivit, kategorioivat adjektiivit ja taipumattomat adjektiivit.
Yksilöivät adjektiivit kertovat nimensä mukaisesti, että jotain on vain yksi. Niitä ovat esimerkiksi superlatiivit (kaunein, paras) ja järjestysluvut (ensimmäinen, toinen).
Mikä on paras oululainen kahvila?
Yksilöivien adjektiivien jälkeen tulevat demonstratiiviset proadjektiivit (sellainen). Niistä tarkemmin voi lukea Isosta suomen kieliopista.
Järjestyksessä seuraavana ovat kuvailevat adjektiivit, jotka voidaan jakaa subjektiivisesti (upea, mielenkiintoinen) ja objektiivisesti kuvaileviin adjektiiveihin (suuri, vihreä). Yleensä subjektiivisesti kuvailevat adjektiivit tulevat ennen objektiivisesti kuvailevia adjektiiveja.
Upea valkoinen koira.
Kuvailevien adjektiivien keskinäiseen järjestykseen voi vaikuttaa myös sanojen pituus. Jos adjektiivit ovat muuten samankaltaisia, pituus ratkaisee, eli lyhyempi adjektiivi tulee yleensä ensin.
Täytyy myöntää, että se oli ikävä negatiivinen kokemus.
Substantiivia määrittävät partisiippilausekkeet tulevat yleensä ennen adjektiivimääritteitä.
Upeasti sisustettu keltainen puutalo.
Nämä sanajärjestykset eivät kuitenkaan ole kiveen kirjoitettuja, eli toisenlainenkin järjestys on mahdollinen.
Vanha upeasti sisustettu puutalo.
Kategorioivat adjektiivit tulevat kuvailevien adjektiivien jälkeen. Ne ilmaisevat pysyvää olemusta, kuten materiaalia (rautainen) tai alkuperää (italialainen). Ne voivat vakiinnuttuaan olla myös yhdyssanan määriteosana (hopealusikka). Jos kategorioivia adjektiiveja on useampia peräkkäin, ensimmäiseksi tulee yleensä alkuperää tai paikkaa ilmaiseva määrite.
Tämä on italialainen hopealusikka.
Kaikkein lähimpänä substantiivia ovat taipumattomat adjektiivimääritteet, jotka voivat olla myös yhdyssanan määriteosana (pikkuauto).
Tällaisten sääntöjen jälkeen voi vähän pyörryttää, mutta onneksi sanajärjestys tulee yleensä ihan selkärangasta eikä teoriaa tarvitse opetella ulkoa.
Lähteet:
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=583
https://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=584