Tekstin kirjoittaja ei voi koskaan täysin varmistaa sitä, että hänen tarkoittamansa viesti välittyy lukijalle juuri sellaisena kuin hän on ajatellut. Vaikka kirjoittaja tekisi parhaansa, lukijan huomio saattaa kiinnittyä viestin kannalta epäolennaisiin asioihin.
Tartuin taannoin pitkästä aikaa käsityölehteen lukeakseni, en vain katsoakseni kuvia. Hämmennyin heti Ajankohtaista-palstalla, jossa mainostettiin Vappusukka-KALia ja Matto-CALia. Mitä ihmettä ne ovat? Miksi toinen on KAL ja toinen CAL? Onko kyse samasta lyhenteestä, mutta toiseen on tullut vahingossa C-kirjain vieraan kielen vaikutuksesta? Silmäilin tekstit pariin kertaan läpi saadakseni asiaan selvyyden. CAL-lyhenteen selitykseksi annettiin ”crochet-along” ja kummastakin tekstistä saattoi päätellä, että kyse oli yhdessä tekemisestä. Silti tekstissä, tai ainakaan lyhenteissä, ei tuntunut olevan järkeä.
Hakukoneen avulla paljastui nopeasti, että KAL- ja CAL-lyhenteitä on käytetty suomen kielessä jo vuosia, sillä lyhenteiden taustaa on avattu jo vuonna 2018 kirjoitetussa blogikirjoituksessa. Kyse on erityisesti sosiaalisessa mediassa esiintyvästä ilmiöstä: yhteisneulonnasta (KAL) ja yhteisvirkkauksesta (CAL). Paluu alkuperäisen tekstin pariin paljasti, että sama asia oli kuin olikin kerrottu tekstissä, mutta outojen lyhenteiden ihmettely sokeutti minut varsinaiselle tekstille.
Mutta silti. Eikö olisi voinut kirjoittaa vain yhteisneulontaa ja yhteisvirkkausta? Ihan tavalliset suomenkieliset käsityötermit menevät arkipuheessa välillä onnellisesti sekaisin, joten vieraskielisillä termeillä vain mutkistetaan asiaa ja vieraannutetaan asiaan vihkiytymätöntä lukijaa.