Ekaluokkalainen lukee ahkerasti maitopurkkien ja muiden elintarvikepakkausten kylkiä. Leikkelerasiassa lukee ”kalkkunaleike”, mikä tuntuu väärältä.
Ja kyllähän se niin on, että leikkelettä laitetaan leivän päälle, kun taas leike lepää lautasella lisukkeiden kera. Leikkeleessä on vähän lihaa ja paljon jotain muuta, kun taas leike on kokolihasta leikattu viipale.
Leikkelerasiaa katsellessa tulee mieleen, että leike-sana on valittu siihen vain sen vuoksi, että se on lyhyempi kuin sana leikkele. Toisaalta sana kalkkuna on sekin pitkä, ja silti sitä on käytetty, vaikka kalkkunaa on tuotteessa alle 50 prosenttia. Toki se on aineksissa ensimmäisenä, joten sitä on eniten. Toiseksi eniten on vettä.
Leike-nimestä huolimatta tarjolla on siis jonkinlaista lihaan verrattavaa kalkkunaa sisältävää tuotetta.
P.S. Seuraavalla kerralla ihmeteltiin toisen valmistajan sanavalintaa ohuenohut-ilmauksen käännökseksi. Käytetty ”tunntunn” ei kuulemma ole oikeaa kieltä. Mutta onko ohuenohutkaan? Elintarvikepakkauksista ei välttämättä ole ainakaan sanojen merkityksen opettajaksi.