Kieli on eläväinen ja muuttuvainen, ja se näyttäytyy erilaisena eri yhteyksissä eli sillä on eri muotoja. On yleiskieltä ja erikoiskieliä. Erikoiskielellä tarkoitetaan esimerkiksi tietyn alan edustajien välisessä viestinnässä käyttämää ammattikieltä, joka voi erota yleiskielestä sanastoltaan. Yleiskielen suositukset koskevat myös erikoiskieliä, mutta joskus ammattikielen kielenhuollossa poiketaan yleisesti hyväksytyistä säännöistä. Näin on esimerkiksi lakitekstien järjestyslukujen kanssa. Yleiskielisessä…
Avainsana: ammattikieli
Lyhenteiden käyttö
Jokainen on tainnut koulussa oppia lyhenteiden käyttämisen perussäännön: kirjoita ensimmäisellä käyttökerralla lyhenteen merkitys auki, jotta lyhenne tulee tutuksi lukijoille. Tosin aivan tutuimpia ja yleisesti tunnettuja lyhenteitä ei tarvitse tekstissä selittää eli sellaisia kuin ”jne.” tai ”tms.”. Yleisesti tunnetuiksi lyhenteiksi mielletään usein myös tutut instituutiot, kuten Kela, EU ja YK. Mikään ei kuitenkaan estä kirjoittajaa avaamasta…
Kielen eri muodot
Kieli vaihtelee käyttäjästä ja tilanteesta riippuen. Teini-ikäiset puhuvat toisilleen eri tavalla kuin kirjoittavat koulussa esseevastaukseen ja aikuiset kirjoittavat eri tavalla sähköpostia tuttavalle kuin mitä kirjoittavat työpaikalla asiantuntijana. Kaikkien yleisesti käyttämää kieltä kutsutaan yleiskieleksi, ja siitä on olemassa puhuttu ja kirjoitettu muoto. Yleiskieli on sanastoltaan tuttua, eli siinä ei esimerkiksi ole murresanoja tai jollain tietyllä alalla…