Asiatyylisessä kirjoittamisessa pidetään ihanteena tiivistä ilmaisua, josta on karsittu turhat koukerot ja liika toisteisuus pois. Jos asian voi ilmaista yhdellä virkkeellä, ei ole syytä kierrellä ja kaarrella asian laitamilla kokonaisen tekstikappaleen verran. Samalla tavalla sanatasollakin pyritään karsimaan turhia sanoja ja tiivistämään ilmaisua, jotta lukija saa eteensä mahdollisimman ytimekkään viestin.
Varsinkin kääntäessä tai vieraskielistä tekstiä toiselle kielelle referoidessa kirjoittajan on syytä olla tarkkana, jotta ei orjallisesti noudata lähtötekstin rakenteita vaan etsii asioille sopivat ilmaisut omalla äidinkielellään.
Seuraavat virkkeet ovat poimintoja uutisoinneista tai käännösteksteistä:
Pohjois-Korea teki rakettilaukaisun.
Intian lipun alla purjehtiva alus joutui osuman kohteeksi.
Torstaina surmansa saanutta ruumista kuljetetaan haudattavaksi.
Hän antoi miehelle halauksen.
Tapahtuma on tuonut heidät lähemmäs toisiaan.
Maijan kasvot menivät punaisiksi.
Yllä annetut esimerkit ovat ymmärrettäviä, mutta ne voisi esittää tiiviimminkin esimerkiksi näin:
Pohjois-Korea laukaisi raketin.
Intian lipun alla purjehtiva alus sai osuman.
Torstaina surmansa saanutta kuljetetaan haudattavaksi.
Hän halasi miestä.
Tapahtuma on lähentänyt heitä.
Maija punastui.
Usein tiivistäminen onnistuu niin, että verbin ja asiasanan yhdistelmä (esim. antaa halaus) korvataan verbillä, joka kuvaa kyseistä toimintaa (halata). Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää merkitykseltään ikään kuin tyhjiin verbeihin, kuten tehdä tai suorittaa (jotakin), joille usein löytyy vaihtoehtoinen ilmaisutapa. Joskus taas tekstiin on jäänyt sanoja, joilla on päällekkäisiä merkityksiä, kuten ”surmansa saanut” ja ”ruumis”.
Arkisessa kielenkäytössä voi toisaalta törmätä sellaisiin tiivistyksiin, jotka tuntuvat kirjoitetussa kielessä vielä vierailta. Esimerkiksi verbi ”raskautua” ei ole vielä kotiutunut huoliteltuun yleiskieleen, jossa on tavallisempaa käyttää ilmaisua ”tulla raskaaksi”.