Onko kielenhuolto vain pilkunviilaajien nillitystä? Mitä väliä sillä on, onko teksti yleiskielen suositusten mukaista vai ei? Eiväthän suositukset mitään lakeja ole. Moni saattaa ajatella, että kielenhuolto ei ole tarpeellista ja että virheellisestikin kirjoitettu teksti on riittävän hyvä.
Samaan aikaan saavutettavuuteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota, ja esimerkiksi viranomaisten täytyy noudattaa saavutettavuusdirektiiviä. Saavutettavuus ei kuitenkaan rajoitu vain teknisiin vaatimuksiin, vaan myös sisällön pitää olla saavutettavaa. Se tarkoittaa ennen kaikkea selkeää kieltä ja usein jopa selkokieltä. Uusimman selkokielen tarvearvion mukaan Suomessa jopa 812 000 ihmistä tarvitsee selkokieltä, ja selkeä yleiskieli hyödyttää kaikkia.
Kielenhuolto ei ole nipotusta tai virheistä huomauttelua vaan tekstin selkiyttämistä ja viestin kirkastamista. Sen tarkoitus on palvella lukijaa. Selkeän tekstin tuottaminen ei ole vain viranomaisten velvollisuus, vaan se on muiden huomioimista. Selkeä teksti antaa kaikille mahdollisuuden osallistua ja ymmärtää, ja siksi meidän kaikkien pitäisi kirjoittaa mahdollisimman selkeästi.