Olen seurannut mielenkiinnolla, kun viime päivinä uutisissa on keskusteltu siitä, pitäisikö englannista tehdä yksi Suomen virallisista kielistä. Keskustelu lähti siitä, kun työeläkeyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen ehdotti englantia viralliseksi kieleksi. Hänen mielestään olisi syytä pohtia, voisiko se parantaa Suomen houkuttelevuutta, koska matalan syntyvyyden takia joudumme kilpailemaan maahanmuuttajista. Pölösen mukaan työnsaanti ja asioiminen julkisella sektorilla helpottuisi, jos englanti olisi virallinen kieli.
Suomen laissa ei määritellä virallisen kielen käsitettä. Virallinen kieli on siis sama kuin kansalliskieli. Kansalliskielet on määritelty perustuslaissa, ja tällä hetkellä ne ovat suomi ja ruotsi. Jokaisella suomea ja ruotsia käyttävällä on siis yhtäläiset kielelliset oikeudet asioida viranomaisten kanssa. Kielilaissa todetaan näin: ”Lakia sovelletaan tuomioistuimissa, muissa valtion viranomaisissa, hyvinvointialueen ja hyvinvointiyhtymän viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa, itsenäisissä julkisoikeudellisissa laitoksissa sekä eduskunnan virastoissa ja tasavallan presidentin kansliassa (viranomainen), jollei erikseen toisin säädetä.”
Viime päivinä käydyssä keskustelussa kaikki eivät ole nähneet Pölösen ehdotusta pelkästään positiivisena. Vaikka taustalla on keskustelu maahanmuuton helpottamisesta, kotouttamisenkin kannalta olisi tärkeää oppia paikallista kieltä. On totta, että esimerkiksi kulttuurista oppii valtavasti kielen välityksellä, joten oppimatta suomen tai ruotsin kieltä, jää syvällinen ymmärrys kulttuurista hankkimatta.
Joitakin keskustelijoita suomen kielen aseman heikkeneminen huolettaa. Kansanedustaja Aittakumpu jopa totesi, että kielilakia pitäisi tiukentaa niin, että yksityisiäkin palveluntarjoajia velvoitettaisiin tarjoamaan palvelua aina myös suomeksi. Tämä juontanee juurensa siitä, että erityisesti pääkaupunkiseudulla on yrityksiä, joissa palvelua saa ainoastaan englanniksi. Suomessa toki on ihmisiä, jotka eivät osaa englantia, mutta olisi aika suuri askel lähteä kiristämään kielilakia tällä tavalla. Moni varmaan äänestää jaloillaan, mikäli kokee palvelun kielen osalta puutteelliseksi.
Moni ei näe syytä muuttaa englannin kielen asemaa viralliseksi, vaikka suomen kielen asema ei huolettaisikaan. Millaisia etuja ja haittoja kielen virallistamisesta todella olisi? Vaikka asiointi viranomaisten kanssa helpottuisi, olisiko työllistyminen kuitenkaan helpompaa? Onko työllistymisen esteenä aina kieli? Osaksi kyse voi olla myös asenteista. Suomessa on keskusteltu aiemmin myös siitä, että ulkomaalaisella tutkinnolla tai ulkomailla hankitulla työkokemuksella on vaikea saada töitä ihan suomen kielen taitoisenakin. Mutta se onkin sitten jo toinen keskustelu.
Jään mielenkiinnolla seuraamaan, jatkuuko julkinen keskustelu aiheesta. En itsekään osaa sanoa selkeää mielipidettä suuntaan enkä toiseen, mutta siksipä olisikin kiinnostavaa kuulla monipuolisia argumentteja puolesta ja vastaan.