Menu
Sanastelua
  • Tietoja
  • Yhteystiedot
  • Tietosuojaseloste
Sanastelua
pilvenhattaroita sinisellä taivaalla

Kirjavinkki: Tanssii kirjainten kanssa

Posted on 09/02/202609/02/2026 by Sini

Tanssii kirjainten kanssa
Jani Saxell, Art House 2020

Kenelle: luovaan kirjoittamiseen
Tärkeä kiteytys: ”[H]ommiin kannattaa ryhtyä juuri nyt ja heti.”

Saxell on luovan kirjoittamisen opettaja, ja on koonnut kirjaan varsin kattavan tietopaketin luovalle kirjoittajalle. Kirjassa ei anneta kirjoitustehtäviä vaan herätetään ajattelemaan, mistä kaikista asioista teksti tai tarina koostuu ja millaisia valintoja jokainen kirjoittaja tekee joko tietoisesti tai tiedostamattaan. Kirja sopii siis erityisen hyvin sellaiselle, jolla on jo oma tekstiaihio työn alla.

Kirja on jaettu kolmeen osaan: ensin opetetaan kirjaintanssin perusaskeleet, sitten siirrytään edistyneempiin piruetteihin ja pyörähdyksiin ja lopulta annetaan vielä kymmenen täsmävinkkiä kirjoittamiseen (tarinankertojan kymmensormijärjestelmä).

Perusaskeleet
Heti aluksi Saxell kiinnittää lukijan huomion lukemisen tärkeyteen. Lukeminen altistaa meidät erilaisille kerronnan tavoille ja opettaa kirjoittamisesta. Lukemisen tärkeys kulkee mukana kirjavinkkien muodossa, joita annetaan kirjan sivuilla runsaasti. 

Runsaat kirjavinkit nivoutuvat käsiteltyyn asiaan ja havainnollistavat, ja kirjojen lyhyt referointi auttaa lukijaa pysymään mukana, vaikka vinkattu kirja ei olisi entuudestaan tuttu. Samalla kirjavinkit tarjoavat lukijalle jotain kättä pidempää, jotain johon tarttua, jos haluaa perehtyä käsiteltyyn asiaan tarkemmin.

Kirjoittamisen perusaskeleissa esitellään kertoja, aika, henkilöhahmot, dialogi ja kaunokirjalliset alalajit (romaani ja novelli). Kirja kertoo näistä peruskäsitteistä konstailemattomalla kielellä, siis ilman kirjallisuustieteellistä jargonia. 

Kirja esittelee erilaisia kertojia kaikkitietävistä epäluotettaviin ja myös näkökulman vaihtelun periaatteen. Aika-teemassa käydään läpi esitysjärjestystä, ajallisia hyppyjä tai tihentymiä ja ylipäätään aikamuotojen käyttöä. Ajallisten ongelmien kanssa painivaa voi helpottaa tieto siitä, ettei ole olemassa mitään joka tilanteeseen sopivaa ratkaisua, vaan ”[j]okainen teos muodostaa oman kielioppinsa” ja tärkeintä on johdonmukaisuus.

Henkilöhahmot ovat tarinoiden kantava voima, ja niitä käsitellään kirjassa nimiä myöten. Henkilöhahmoihin pätevä näytä, älä kerro -periaate saattaa olla monelle kirjoittajalle entuudestaan tuttu, mutta voi unohtua inspiraation tuoksinassa. Dialogiluvussa lukijan huomio kiinnitetään muun muassa arkipuheen epäloogisuuteen ja johtolauseisiin. Siinä varoitetaan myös turhasta saarnaamisesta – kukapa ei olisi lukiessaan joskus kyllästynyt siihen, kun henkilöhahmo paasaa (kirjailijan puolesta) jostakin asiasta suu vaahdossa.

Perusaskeleita kuvaavan osion päätteeksi kirja pohtii romaania ja novellia ja niiden yhdistelmää. Viesti on selvä: novellia ei ole syytä väheksyä, ja se sopii erittäin hyvin aloittelevan kirjoittajan tarinan muodoksi. 

Piruetit ja pyörähdykset
Kirjan toisessa osiossa kerrotaan klassikoiden uudelleentulkinnoista, kirje- ja päiväkirjateksteistä ja paikkojen kuvaamisesta.

Mikään teksti synny tyhjiössä, ja kirjallisuus tukeutuu jo olemassa olevaan ja jopa lainaa sieltä joko henkilöhahmoja tai juonikuvioita. Kirja antaa tästä esimerkkejä ja inspiroi kokeilemaan. Kirjassa kerrotaan lyhyesti kirja- ja päiväkirjaromaanien historiasta ja niiden hyödyntämisen mahdollisuuksista nykykirjallisuudessa. Paikkojen kuvaamiseen keskittyvä luku käy esimerkinomaisesti läpi Helsinkiä kuvaavia tekstejä. Luvussa on kirjan muihin lukuihin verrattuna vähiten konkreettisia neuvoja siitä, miten siirtää kuvailu omaan tekstiin.

Kymmenen täsmävinkkiä eli ”tarinankertojan kymmensormijärjestelmä”
Kirjan kolmannessa osiossa nostetaan esille kirjoittamisen kannalta vielä kymmenen tärkeää asiaa, jotka on hyvä huomioida käytännön kirjoitustyössä. Näistä esimerkiksi nimeämisen merkitys antaa ajattelemisen aihetta kokeneellekin kirjoittajalle. Aloittelevan kirjoittajan on hyvä huomioida vinkeistä erityisesti taustatyön tärkeys ja se, ettei kuvitteellisista maailmoista tarinoidessa pääse välttämättä ollenkaan helpommalla.

Saxell kannustaa lukijaansa aloittamaan kirjoittamisen jonkinlaisella työsuunnitelmalla tai juonireferaatilla. Ja ylipäätään aloittamaan kirjoittamisen oitis. Kirja on alaotsikkonsa mukaisesti todellista ”inspiraatiota tämän päivän tarinankertojille” ja hyvä opas kirjallisuuden peruskäsitteisiin ja siihen, miten niitä voi tunnistaa lukemistaan teksteistä.

  • kaunokirjallisuus
  • kerronta
  • luova kirjoittaminen
  • opas
  • Vastaa Peruuta vastaus

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

    Kategoriat

    • Kirjavinkki
    • Kääntäminen
    • Lauserakenne
    • Oikeinkirjoitus
    • Sanasto
    • Yleinen

    Viimeisimmät artikkelit

    • Sen sijaan jotain muuta
    • Kirjavinkki: Sanojesi voima
    • Paikannimien pulmia II
    • Kirjavinkki: Tanssii kirjainten kanssa
    • Paikannimien pulmia

    Arkistot

    Avainsanat

    ajatusviiva alkukirjain englannin vaikutus erikoiskieli etymologia juhlapäivä kapulakieli kielenhuolto kielitoimiston sanakirja kirja-ala konekäännös käännösala käännöskieli kääntäminen lainasana lainaus lauseenvastike lokalisointi luetelma lyhenne mainoskieli numerot oikeinkirjoitus omistusliite paikannimet pilkku pronomini puhuttelu saavutettavuus sanajärjestys sanavalinnat seksisanat selkeys sivulause substantiivitauti suomentaminen symmetria taivutus tiivistys tyyli viittaaminen virhe välimerkit yhdyssanat yleiskieli

    Viimeisimmät kommentit

    • Sini: Äänikirjan ulottuvuudet
    • Mari Vilkanen: Äänikirjan ulottuvuudet
    • Sini: Sinä-passiivi
    • Jorma: Sinä-passiivi
    • Suomen kielen tärkeys nettikasinoilla » BAABELIA: Mikä finglish?
    ©2026 Sanastelua | Powered by Superb Themes