Lainasanat jaetaan suomessa yleislainoihin, erikoislainoihin ja sitaattilainoihin sen mukaan, miten hyvin ne ovat kotoutuneet suomen kieleen. Yleis- ja erikoislainojen ero ei ole jyrkkä, mutta yleislainoiksi käsitetään sanat, jotka ovat mukautuneet suomen kielen äännerakenteeseen ja joissa ei esiinny vieraita äänteitä, kuten b, g tai f. Yleislainoja ovat esimerkiksi sellaiset sanat kuin kahvi ja moottori.
Erikoislainat eroavat yleislainoista siinä, että niissä vieraat äänteet ovat säilyneet. Erikoislainoja ovat esimerkiksi kirurgi, pedagogi ja spesifinen, ja niiden oikeinkirjoitus voi välillä aiheuttaa päänvaivaa. Joskus erikoislainoille löytyy myös supisuomalainen vaihtoehto, eli pedagogin asemesta voi ainakin arkipuheessa puhua opettajasta tai kasvattajasta.
Sitaattilainat ovat sellaisenaan vieraasta kielestä suomeen lainattuja sanoja, ja erityisesti uusien asioiden nimityksiä tulee kieleen sitaattilainoina. Edellä mainittujen lainasanojen lisäksi on myös käännöslainoja, joista osa on suoraan käännettyjä ja osa niin kutsuttuja merkityslainoja.