Aiemmassa Otsikot järjestykseen -kirjoituksessa käsiteltiin otsikoiden hierarkiaa ja loogisuutta. Varsinkin asiapitoisessa tekstissä otsikoiden välisten suhteiden selkeys on tärkeää, kenties jopa tärkeämpää kuin otsikoiden sanamuodot.
Silti otsikollakin on väliä. Hyvä otsikko kertoo tekstistä oleellisen ja ohjaa oikeat lukijat oikean tekstin luo. Toisaalta myös tekstilaji vaikuttaa siihen, millainen on hyvä otsikko. Salaperäinen ja vihjaileva otsikko voi toimia kaunokirjallisuudessa, kun taas selkeä ja tekstin sisältöä hyvin kuvaava otsikko on yleensä paras vaihtoehto asiatekstissä. Asiatekstin kirjoittajan kannattaa siis valita mieluummin kuvaava ja selkeä otsikko kuin lennokas ja epäselvä otsikko.
Lyhyt otsikko on usein parempi kuin pitkä. Otsikon on tarkoitus kiinnittää lukijan huomio ja olla silmäiltävissä, ja tässä tehtävässä lyhyt otsikko toimii paremmin. Usein lyhyt otsikko myös näyttää paremmalta valmiissa tekstissä, oli kyse sitten kirjasta tai artikkelista. Esimerkiksi jos teksti taitetaan kahteen palstaan, pitkät otsikot saattavat jakaantua usealle riville ja olla hyvin raskaslukuisia.
Otsikon ei tarvitse kertoa kaikkea eli tekstin keskeinen ajatus riittää. Jos teksti kertoo hyötypuutarhan perustamisesta, ei sanaa ”hyötypuutarha” tarvitse toistaa jokaisessa otsikossa:
Minustako hyötypuutarhuri?
Miten alkuun (hyötypuutarhan perustamisessa)?
(Hyötypuutarhan) kasvien valinta
Hyötypuutarhurin vuosikello jne.
Hyvä otsikko on oikeinkirjoitussääntöjen mukainen. Otsikon jäljessä ei käytetä pistettä, mutta huutomerkkiä tai kysymysmerkkiä voi halutessaan käyttää. Tällöin kannattaa olla johdonmukainen: kysymysmerkki kaikkien kysyvien otsikoiden jälkeen tai ei minkään. Otsikossa voi käyttää tehokeinona ajatusviivaa, mutta maltillisesti – paljon käytettynä se menettää tehonsa. Suomenkielisissä otsikoissa ei käytetä isoja kirjaimia muutoin kuin otsikon alussa ja mahdollisissa erisnimissä toisin kuin esimerkiksi englannissa.
Kun teksti on valmis, kannattaa tarkastaa, että otsikko ja teksti sopivat yhteen!