Suomensin kymmenisen vuotta sitten yhdysvaltalaisen psykologian tohtorin Elaine Aronin tietokirjan Highly Sensitive Person. Kirja oli Aronin ensimmäinen suomennettava teos. Aronin käsite ”Highly Sensitive Person” on hänen itsensä määrittelemä ihmistyyppi, josta hän käyttää myös lyhennettä HSP. Kymmenen vuotta sitten kyse oli käsitteestä, josta ei löytynyt teoksia suomeksi, joten suomennos- ja termityössä oli lähdettävä liikkeelle ikään kuin nollasta. Pyrin alkutekstin avulla selvittämään, mitä kirjoittaja tarkoitti luomallaan käsitteellä.
Kun olin tutustunut Aronin ajatuksiin ja erityisherkkään ihmistyyppiin, etsin siitä tietoa ja sanastoa suomeksi. Jonkin verran tietoa löytyikin verkosta, mutta sanastossa oli vielä vaihtelua ja siinä näkyi osittain englannin vaikutus. Olemassa olevien suomennosten etsiminen on tavallinen osa suomentajan työtä, sillä hyvä käännös voi löytyä jo valmiina. Voi käydä myös niin, että läpikäydystä materiaalista löytyy käännökselle oivallinen aihio, jota hieman muokkaamalla syntyy täydellinen termi. Sanastoa löytyy yleensä niin verkosta kuin painetuista lähteistä, ja suurimman painoarvon annan itse suomalaisten asiantuntijoiden suomeksi kirjoittamille teoksille, jotka ovat käyneet läpi toimitusprosessin ja joissa on noudatettu suomen kielen konventioita.
Aina täydellistä suomennosta ei löydy. Välillä on tehtävä kompromisseja, neuvoteltava, pohdittava ja kenties valittava termi, joka on vähiten huonoin. Tiettyyn aihepiiriin jo vihkiytyneille lukijoille suomentajan ratkaisut ovat joskus pettymys, koska heille asia on voinut tulla tutuksi lainasanojen tai jopa pelkästään vieraan kielen kautta. Suomentaja pyrkii kuitenkin löytämään termiksi kotoperäisen sanan, joka on läpinäkyvämpi ja helpompi ymmärtää, ja siksi useimmiten paras valinta termiksi.
HSP-nimityksen suomennosta pohdin aikanaan ensin yhdessä kustannustoimittajan kanssa, ja lisäksi käsitteestä käytiin keskustelua Duodecimin ja Kotuksen kanssa. Duodecim tekee Suomessa arvokasta työtä lääketieteen suomen kehittämiseksi, kun taas Kotus eli Kotimaisten kielten keskus on kielenhuollon ja sanaston asiantuntija ja kehittäjä. Tällaiset sanastotyötä tekevät tahot ovat kieli- ja viestintäammattilaisten työn kannalta todella tärkeitä. Esimerkiksi HSP-käsitteen tapauksessa Duodecimin ja Kotuksen kannanotot ohjasivat ja laajensivat termipohdintoja ja auttoivat huomioimaan esimerkiksi lääketieteessä esiintyvät muut herkkyydet.
Aronin HSP-käsitteen suomennokseksi tuli lopulta erityisherkkä (ihminen) ja sen rinnalle käytettäväksi tunne- ja aistiherkkä (ihminen), joka kuvaa käsitettä tarkemmin. Erityisherkkä on termimäisempi, ja siksi sitä on kevyempi käyttää pitkässä tekstissä kuin sanayhdistelmää tunne- ja aistiherkkä. Nykyään erityisherkkä-sana on jo vakiintunut, vaikka sen rinnalla voi hyvin käyttää myös kuvailevampia ilmauksia.