Tekstin yhtenäisyyteen – siis siihen, miten yhtenäiseltä kokonaisuudelta teksti tuntuu – voi vaikuttaa eri tavoin. Esimerkiksi tutun ja uuden tiedon järjestys vaikuttaa tekstin yhtenäisyyteen ja ymmärrettävyyteen, ja sitä on pohdittu aiemmin Selkeyttä sanajärjestyksellä -kirjoituksessa.
Pikkuasioillakin voi parantaa tekstin yhtenäisyyttä. Asioita voi usein ilmaista monella tapaa, ja kaikki tavat voivat olla oikein. Voi esimerkiksi käyttää merkkiä tai sanaa, lyhennettä tai lyhentämätöntä sanaa, numeroa tai kirjaimin kirjoitettua lukua. Yhden tekstin sisällä olisi kuitenkin hyvä noudattaa jotakin tapaa yhtenäisesti. Tämä edellyttää kirjoittajalta tietoisia valintoja ja niissä pysymistä.
Suunnitelman tavoitteena on mm. lisätä aktiivisuutta 30 % vuoteen 2030 mennessä. Nyt viisikymmentä prosenttia ihmisistä liikkuu työpäivän aikana vain työpöydän ääreltä kahvihuoneeseen ja takaisin. Suunnitelmaan on toivottu yhteistyökumppaniksi Yleä, jotta liikkumattomat ihmiset tavoitettaisiin sohvalta työpäivän jälkeen. Yleisradiosta onkin näytetty suunnitelmalle vihreää valoa. YLEn ohjelmistoon voitaisiin lisätä muun muassa liikunnallista valistusohjelmaa ja niin kutsuttu Aktiivisuusvartti.
Edellä annetussa esimerkissä korostetuissa kohdissa on epäjohdonmukaisuutta, eli esimerkiksi tekstin alussa on käytetty lyhennettä mm. ja lopussa kirjoitettu sanat lyhentämättöminä. Yleisradion lyhenteenä voi hyvin käyttää joko isoin kirjaimin kirjoitettua tai vain isolla kirjaimella alkavaa versiota, mutta samassa tekstissä vain jompaakumpaa. YLE on lyhenteenä suomalaisille niin tuttu, että lyhenteen merkitystä ei välttämättä tarvitse selittää. Yleensä lyhenteiden merkitys selitetään tekstissä niiden ensimmäisellä esiintymiskerralla esimerkiksi seuraavasti: Valtiovarainministeriö (VM) ei suostu myöntämään rahoitusta Aktiivisuusvarttia varten.
Pienilläkin yksityiskohdilla voi siis tuoda yhtenäisyyttä ja tietynlaista rauhallisuutta tekstiin.