Helmikuun 28. päivänä vietetään Kalevalan päivää, eli suomalaisen kulttuurin päivää. Kalevalan päivä on virallinen liputuspäivä. Tavallisesti juhlapäivien nimet kirjoitetaan suomessa pienellä alkukirjaimella, mutta Kalevala on nimi, joten se kirjoitetaan isolla. Kun juhlapäivän nimessä on jokin erisnimi, päivä-sana kirjoitetaan siitä erilleen. Kalevalan päivän lisänimi – suomalaisen kulttuurin päivä – on hyvin kuvaava. Kalevala on merkittävä kokoelma…
Kuukausi: helmikuu 2022
Ihanat kamalat kielikuvat
Kielikuvat ovat vertauskuvauksellisia ilmauksia. Parhaimmillaan niillä voi kuvata jotakin asiaa vivahteikkaasti ja antaa lukijalle elävän mielikuvan tapahtuneesta. Toisaalta kielikuvat kuluvat nopeasti, ja niiden liiallinen käyttö voi ärsyttää. Niitä ei kannata käyttää esimerkiksi teksteissä, joissa annetaan ohjeita lukijalle, mutta esimerkiksi kaunokirjallisessa tekstissä tuoreet ja omaperäiset kielikuvat elävöittävät kerrontaa. Urheilussa metaforia käytetään paljon, ja niiden käyttö voi…
Merkitystä lainaamassa
Kirjoitin aiemmin korvamadoista eli käännöslainojen perustyypistä, jossa vieraskielinen sana on käännetty suomen kielelle. Käännöslainojen toinen alatyyppi on merkityslaina, eli sana, jolle lainataan vieraasta kielestä vain merkitys. Näissä merkityslainoissa itse sana on jo olemassa suomeksi, ja se saa vieraan kielen vaikutuksesta uuden merkityksen. Merkityslainasta käytetään usein esimerkkinä sanaa hiiri, joka kuvasi aiemmin vain pienikokoisia jyrsijöitä mutta…
Sanat sekaisin
”Koitetaanpa nähdä huomenna.” ”Anna pyykin liuota puoli tuntia.” Vieraalla kielellä samannäköiset sanat voivat mennä helposti sekaisin, mutta saattaa niin käydä suomen kieltäkin käyttäessä. Varmasti melkein jokainen on joskus käyttänyt sanaa ”koittaa” sanan ”koettaa” sijaan. ”Koittaa” on sarastaa tai valjeta ja ”koettaa” kokeilla tai yrittää. Uusi päivä siis koittaa, mutta koetetaan nähdä huomenna. Myös sanat ”ilmaus”…