Tiesitkö, että sana joulu on skandinaavista alkuperää? (Joulun etymologiaa) Entä onko sana himmeli tuttu? Sehän on joulukoriste, joka on yleensä tehty oljista ja roikkuu katosta. Sanana himmeli tulee ruotsin sanasta himmel eli taivas. Myös tonttu on ruotsalainen lainasana. Aivan kaikki jouluun liittyvät sanat eivät kuitenkaan ole peräisin ruotsin kielestä. Esimerkiksi kulkunen on luultavasti deskriptiivinen onomatopoeettinen…
Kategoria: Yleinen
Saavutettavuus vaatii selkeyttä
Onko kielenhuolto vain pilkunviilaajien nillitystä? Mitä väliä sillä on, onko teksti yleiskielen suositusten mukaista vai ei? Eiväthän suositukset mitään lakeja ole. Moni saattaa ajatella, että kielenhuolto ei ole tarpeellista ja että virheellisestikin kirjoitettu teksti on riittävän hyvä. Samaan aikaan saavutettavuuteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota, ja esimerkiksi viranomaisten täytyy noudattaa saavutettavuusdirektiiviä. Saavutettavuus ei kuitenkaan rajoitu vain…
Kriittinen mutta rakentava
Oman näkemyksen puolesta argumentointi ja vakuuttavana esiintyminen ei neutraalissa asiatyylissä tarkoita sitä, että kirjoittaa hyökkäävästi ja muita lytäten. Kriittinen saa toki olla, mutta kyseenalaistaminen pohjautuu arviointiin ja perusteluihin. Seuraavassa on vinkkejä siihen, miten kirjoittaja voi perustella omaa näkemystään ja olla samalla kriittinen mutta rakentava. Aiemmassa blogitekstissä on käsitelty toisenlaista kriittisyyttä eli palautteen antamista kielestä. 1….
Kartalla elävät sanat
Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, mistä oman kotiseutusi nimi on peräisin? Suomen paikannimet ovat täynnä tarinoita: ne kertovat meistä, ympäristöstämme ja menneisyydestämme. Nimistö säilyttää muistoja silloinkin, kun kirjallisia lähteitä ei ole saatavilla. Nimien kautta voidaan saada yllättävän paljon tietoa. Paikannimistö voi kertoa ympäröivästä luonnosta tai paljastaa esimerkiksi, millaisia elinkeinoja paikalla on harjoitettu, kuka paikan on omistanut,…
Mitäköhän, missäköhän, kukakohan?
Mitäköhän hän saa lahjaksi? Kukakohan tulee ensimmäisenä maaliin? Missäköhän se kuumemittari on? Tällainen pohdiskelu on omassakin kielenkäytössä hyvin tavallista. Miksi yllä olevat virkkeet eivät ole kuitenkaan tyyliltään neutraalia yleiskieltä? Ongelmana niissä on se, että niissä on tavallaan tuplakysymys. Niissä on ensinnäkin kysymyssana eli mitä tai kuka, ja lisäksi niissä on vielä kysyvä liitepartikkeli eli kö…