Luettelo eli luetelma voi selkiyttää tekstin asiasisältöä ja rytmittää tekstiä. Yksi hyvän ja helppolukuisen luetelman edellytys on luetelmakohtien samanmuotoisuus eli esimerkiksi se, että kaikki luetelmakohdat ovat kokonaisia lauseita.
Luetelman välimerkkisäännöt voivat tuntua sekavilta tai vaikeilta, ja kielen ammattilainenkin voi joutua palaamaan niihin säännöllisin väliajoin. Yksityiskohtaisia ohjeita löytyy Kielitoimiston sivuilta, mutta tähän on koottu joitakin kirjoittamista helpottavia yleistyksiä.
1) Luetelmakohtien perässä ei käytetä pilkkua eikä puolipistettä, mutta viimeisen kohdan loppuun tulee piste tai kysymysmerkki. Välimerkkiä ei tarvita, koska kohtia erottaa jo luetelmamerkki. Jos jokainen luetelmakohta on kokonainen virke, tulee kunkin kohdan perään piste tai kysymysmerkki.
Kurssin tavoitteena on, että osallistuja
– ymmärtää kirjanpidon perusteet
– hahmottaa oman vastuunsa yrittäjänä
– tutustuu tilinpäätösasiakirjoihin.Opiskelija etsii vastaukset seuraaviin kysymyksiin:
– Miten merikotka saalistaa?
– Miksi kyy on rauhoitettu?
– Milloin karhu herää talviunesta?
2) Luetelman johdantoilmauksen perään tulee kaksoispiste silloin, kun se on kokonainen virke tai kun se on otsikkomainen eivätkä luetelmakohdat muodosta sen kanssa kokonaista lausetta.
Kurssin suorittamiseen on seuraavat vaihtoehdot:
– kirjatentti
– luennoille osallistuminen
– vapaavalintainen essee.Lopettamisen syyt:
– ajanpuute
– taloudelliset seikat
– kiinnostuksen puute.
3) Luetelman johdantoilmauksen perään ei tule kaksoispistettä eikä muutakaan välimerkkiä, jos luetelmakohdat muodostavat johdannon kanssa kokonaisen virkkeen. Tällaisen luetelman voisi siis helposti palauttaa virkkeeksi.
Säätiö myöntää avustuksen henkilölle, joka
– lähettää hakemuksen
– perustelee avustuksen tarpeen hyvin.Sama virkkeenä:
Säätiö myöntää avustuksen henkilölle, joka lähettää hakemuksen ja perustelee avustuksen tarpeen hyvin.