Kesän aikana on ollut aikaa lueskella ja ärsyyntyä turhista asioista. Kiinnitin huomiota rakenteeseen ”tuntea itsensä”. Useassa käännösromaanissa rakenne toistui tämän tästä.
Hän tunsi itsensä yhtäkkiä todella väsyneeksi.
Maija tunsi itsensä iloiseksi.
Kalle tunsi itsensä ainoastaan pettyneeksi.
Eiväthän yllä olevat virkkeet varsinaisesti väärin ole, mutta mielestäni olisi usein selvempää jättää itsensä tuntemiset sikseen.
Hän oli yhtäkkiä todella väsynyt.
Maija oli iloinen.
Kalle oli ainoastaan pettynyt.
Kaunokirjallisessa tekstissä ei ehkä halutakaan aina selkeintä vaihtoehtoa, mutta kyseinen rakenne kalskahtaa itselläni korvaan, varsinkin, jos sitä käytetään paljon. On kuitenkin tilanteita, joissa on ihan perusteltua ”tuntea itsensä”. Mielestäni se sopii esimerkiksi virkkeisiin, joissa selvästi korostetaan jonkun henkilökohtaista kokemusta.
Raija ei varmasti tarkoittanut mitään pahaa, mutta Kaisa tunsi itsensä loukatuksi.
Kaikki muut olivat jo ennestään tuttuja, joten Petri tunsi itsensä ulkopuoliseksi.