Kaksoispassiivi on rakenne, jossa on kaksi passiivin tunnusta. Puhekielessä sitä käytetään todella paljon, mutta yleiskielessä sen käyttöä ei suositella. Passiivin tunnuksen pitäisi siis näkyä vain pääverbissä. Myönteisessä lauseessa kaksoispassiivia ei ole vaikea huomata, mutta kielteisestä lauseesta sitä ei ehkä niin helposti huomaa. Alla on muutamia esimerkkejä. Täällä ollaan odotettu kevättä. (passiivin tunnus apuverbissä ja pääverbissä)Paremmin:…
Kuukausi: huhtikuu 2024
Tekstin lähdeviitteet
Kirjoittajan pitää selvästi osoittaa, jos hyödyntää tekstissään jonkun toisen kirjoittajan tekstiä tai ajatuksia joko lainaamalla tai referoimalla. Tämä tehdään tekstin lomassa lähdeviitteillä. Lähdeviitteitä varten on olemassa erilaisia ohjeita, ja jos julkaisevalla taholla on oma ohje, kirjoittaja noudattaa sitä. Jos erillistä ohjetta ei ole, tärkeintä on, että noudattaa lähdeviitteissä johdonmukaisesti jotain tiettyä tapaa. Seuraavassa esimerkissä on…
Pulmallinen omistusliite
Omistusliitteet (minun kirjani, sinun kirjasi, hänen kirjansa) ovat persoonaa osoittavia tunnuksia, jotka liitetään sanan loppuun. Puhekielessä omistusliitteitä ei aina käytetä, mutta ne kuuluvat suomen kielen yleiskieleen. Yleensä oikean omistusliitteen valinta ei ole vaikeaa, mutta on pulmallisiakin tilanteita. Jos virkkeessä on kaksi tekijää, jotka edustavat eri persoonaa, voi omistusliitteen valinta olla vaikea. Äitisi ja minun lapsuudenkodissa…
Otsikot järjestykseen
Hyvien otsikoiden keksiminen on joskus vaikeaa, ja tekstilajikin vaikuttaa siihen, millainen on hyvä otsikko. Onhan selvää, että asiatekstissä toimivat kuvaavat ja selkeät otsikot, kun taas saduissa salaperäisemmät otsikot. Lyhyelle tekstille voi riittää yksikin otsikko, mutta mitä pidempi teksti on, sitä enemmän se kaipaa väliotsikoita jäsentämisen tueksi. Hyvään kirjoituskäytäntöön kuuluu se, että otsikkojen tasot etenevät loogisesti….
Englannistako virallinen kieli?
Olen seurannut mielenkiinnolla, kun viime päivinä uutisissa on keskusteltu siitä, pitäisikö englannista tehdä yksi Suomen virallisista kielistä. Keskustelu lähti siitä, kun työeläkeyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen ehdotti englantia viralliseksi kieleksi. Hänen mielestään olisi syytä pohtia, voisiko se parantaa Suomen houkuttelevuutta, koska matalan syntyvyyden takia joudumme kilpailemaan maahanmuuttajista. Pölösen mukaan työnsaanti ja asioiminen julkisella sektorilla helpottuisi,…