Mitä kustannustoimittaja tekee ja miksi häntä tarvitaan?
Asiapitoisen tekstin kustannustoimittaja – oli kyse sitten tietokirjasta, yleistajuisesta käsikirjasta tai oppikirjasta – on ikään kuin tekstin ensilukija. Kustannustoimittaja tarkastelee tekstiä kokonaisuutena ja ulkopuolisen silmin. Hän on ennen kaikkea lukijan puolella, mikä tarkoittaa tietysti sitä, että hän on myös kirjoittajan ja kustantajan puolella.
Kustannustoimittajan työhön kuuluu tarkistaa tekstin oikeakielisyys, mutta siihen kuuluu paljon muutakin. Kustannustoimittaja saattaa kiinnittää huomiota tekstissä oleviin tahattomiin aukkoihin, monitulkintaisiin väittämiin tai rakenteellisiin asioihin, kuten otsikoiden epäyhtenäisyyteen ja tekstin sisäisten viittaussuhteiden sekavuuteen. Myös tekstin oikeellisuuden tarkistaminen kuuluu kustannustoimittajan tehtäviin. Kustannustoimittaja lukee tekstiä kuin piru raamattua – jos jokin asia on mahdollista ymmärtää väärin, toimittajan tehtävä on kommentoida juuri sellaista kohtaa.
Jos tekstillä on kustantaja, kustannustoimittaja toimii kustantajan ja kirjoittajan (tai kääntäjän) välittäjänä, eli pyrkii ottamaan huomioon kirjoittajan toiveet mutta valvoo kustantajan etuja ja samalla myös budjettia. Tässä kolmikossa kustannustoimittaja on se, jonka ääni painaa vähiten. Jos kustantaja ei koe julkaisun tekstiä omakseen, hän voi päättää olla kustantamatta kirjaa, ja jos kirjailija puolestaan kokee, ettei hänen äänensä pääse kuuluviin, hän voi päättää, ettei tekstiä julkaista. Sen sijaan jos kustannustoimittaja kokee, ettei häntä kuunnella, hän voi lähinnä vain manailla asiaa itsekseen.
Kirjoittaja voi palkata kustannustoimittajan avukseen, vaikka tekstillä ei olisi kustantajaa. Tällöin kirjoittajan kannattaa miettiä, mitä hän kustannustoimittajalta haluaa. Jos suhtautuu tekstiinsä mustasukkaisen kiihkeästi eikä ole valmis muuttamaan siitä oikeastaan mitään, ei kustannustoimittajan palkkaamisestakaan ole hyötyä.