Lainasanat jaetaan suomessa yleislainoihin, erikoislainoihin ja sitaattilainoihin sen mukaan, miten hyvin ne ovat kotoutuneet suomen kieleen. Yleis- ja erikoislainojen ero ei ole jyrkkä, mutta yleislainoiksi käsitetään sanat, jotka ovat mukautuneet suomen kielen äännerakenteeseen ja joissa ei esiinny vieraita äänteitä, kuten b, g tai f. Yleislainoja ovat esimerkiksi sellaiset sanat kuin kahvi ja moottori. Erikoislainat eroavat…
Tekijä: Sini
Harhaileva lukija
Tekstin kirjoittaja ei voi koskaan täysin varmistaa sitä, että hänen tarkoittamansa viesti välittyy lukijalle juuri sellaisena kuin hän on ajatellut. Vaikka kirjoittaja tekisi parhaansa, lukijan huomio saattaa kiinnittyä viestin kannalta epäolennaisiin asioihin. Tartuin taannoin pitkästä aikaa käsityölehteen lukeakseni, en vain katsoakseni kuvia. Hämmennyin heti Ajankohtaista-palstalla, jossa mainostettiin Vappusukka-KALia ja Matto-CALia. Mitä ihmettä ne ovat? Miksi…
Jotain lainattua
Kieli muuttuu koko ajan, koska ympäröivä todellisuuskin muuttuu. Uusia asioita keksitään ja niille tarvitaan nimiä. Usein yhdellä kielellä keksittyä nimeä lainataan aluksi sellaisenaan muihin kieliin. Kun sana lainataan toisesta kielestä sellaisenaan ja mukauttamatta, puhutaan sitaattilainasta. Yleiskielestä tuttuja sitaattilainoja ovat esimerkiksi sellaiset paikannimet, jotka säilyttävät alkuperäisen kirjoitusasunsa suomenkielisessä tekstissä. Muita tuttuja ja vakiintuneita sitaattilainoja ovat englannista…
Kalevalan päivä
Helmikuun 28. päivänä vietetään Kalevalan päivää, eli suomalaisen kulttuurin päivää. Kalevalan päivä on virallinen liputuspäivä. Tavallisesti juhlapäivien nimet kirjoitetaan suomessa pienellä alkukirjaimella, mutta Kalevala on nimi, joten se kirjoitetaan isolla. Kun juhlapäivän nimessä on jokin erisnimi, päivä-sana kirjoitetaan siitä erilleen. Kalevalan päivän lisänimi – suomalaisen kulttuurin päivä – on hyvin kuvaava. Kalevala on merkittävä kokoelma…
Merkitystä lainaamassa
Kirjoitin aiemmin korvamadoista eli käännöslainojen perustyypistä, jossa vieraskielinen sana on käännetty suomen kielelle. Käännöslainojen toinen alatyyppi on merkityslaina, eli sana, jolle lainataan vieraasta kielestä vain merkitys. Näissä merkityslainoissa itse sana on jo olemassa suomeksi, ja se saa vieraan kielen vaikutuksesta uuden merkityksen. Merkityslainasta käytetään usein esimerkkinä sanaa hiiri, joka kuvasi aiemmin vain pienikokoisia jyrsijöitä mutta…