Aiemmassa blogikirjoituksessa sivuttiin epäselvää pronomineilla viittaamista, joka voi hämärtää virkkeen merkitystä. Hän- ja tämä-pronomineilla on taaksepäin viitattaessa omat tehtävänsä. Vastikään julkaistu uutisotsikko havainnollistaa eroa: Vanhuksen huoneeseen tuli toinen hoivakodin asukas ja pian tämä kuoli Kumpi asukkaista kuoli? Jos tekstissä tai virkkeessä kerrotaan kahdesta eri henkilöstä ja heihin viitataan pronomineilla, viitataan ensin mainittuun pronominilla ”hän” ja…
Tekijä: Sini
Laittaa parastaan
Äidinkielen opettaja neuvoi aikanaan, että laittaa-verbiä käytetään ruoanlaiton yhteydessä, mutta muutoin käytetään panna-verbiä. Siis esimerkiksi seuraavasti: Äiti laittaa makaronilaatikkoa. Isä panee astiat tiskikoneeseen. Opettajan ohje oli hyvä nyrkkisääntö, mutta sai teini-ikäiset hihittämään. Eihän voi panna, kun se tarkoittaa seksiä!* Jostain syystä laittaa-verbi on yleistynyt vuosien saatossa. Sitä käytetään arkipuheessa paljon, ja se on hiipinyt myös…
Kansalaisuutta vai kansallisuutta
Jokin aika sitten suomalaisten mökkeilyä käsittelevässä lehtiartikkelissa todettiin, ettei mökillä viihtymättömän kansalaisuutta enää nykyään epäillä. Toteamus jäi kaivelemaan, sillä eihän mökkeily ole Suomen kansalaisuuden edellytys eivätkä sitä kaikki Suomen kansalaiset harrasta. Toki moni suomalainen on joskus käynyt jonkun mökillä, ja varmasti aika iso osa suomalaisista pitää mökkeilystä. Voisi siis ehkä sanoa, että mökkeily kuuluu jossain…
Ja ei taas!
Pienillä, lähes huomaamattomilla sanavalinnoilla voi sujuvoittaa tekstiä. Yksi helposti muistettava asia on sanaparin ja ei korvaaminen sanalla eikä. Sanaparia ja ei näkee usein silloin, kun kerrotaan jostain lisää, eli halutaan täsmentää kerrottua. Näin on esimerkiksi seuraavissa esimerkeissä. Päivähoitomaksu voi sisältää erilaisia alennuksia, ja niille ei ole asetettu mitään euromääräistä rajaa. Kun oppilaan huomio herpaantuu, pyritään…
Tautista menoa
Hanna käsitteli aiemmassa blogitekstissään sitä, ettei suomen kielessä käytetä isoja alkukirjaimia samalla tavalla kuin englannissa. Myös erisnimeen pohjautuvat sanat kirjoitetaan yleiskielessä tavallisesti pienellä kirjaimella. Näin ollen esimerkiksi ranskanbuldoggi tai runebergintorttu tulee kirjoittaa pienellä kirjaimella, vaikka jälkimmäisestä näkee usein virheellistä muotoa ”Runebergin torttu”. Yleiskielen käytäntöjä seuraavat myös sairauksien nimet, jotka kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella (esim. sepelvaltimotauti). Varsinkin…