Ekaluokkalainen lukee ahkerasti maitopurkkien ja muiden elintarvikepakkausten kylkiä. Leikkelerasiassa lukee ”kalkkunaleike”, mikä tuntuu väärältä. Ja kyllähän se niin on, että leikkelettä laitetaan leivän päälle, kun taas leike lepää lautasella lisukkeiden kera. Leikkeleessä on vähän lihaa ja paljon jotain muuta, kun taas leike on kokolihasta leikattu viipale. Leikkelerasiaa katsellessa tulee mieleen, että leike-sana on valittu siihen…
Tekijä: Sini
Nipottaja vai tsemppaaja?
Mitä kustannustoimittaja tekee ja miksi häntä tarvitaan? Asiapitoisen tekstin kustannustoimittaja – oli kyse sitten tietokirjasta, yleistajuisesta käsikirjasta tai oppikirjasta – on ikään kuin tekstin ensilukija. Kustannustoimittaja tarkastelee tekstiä kokonaisuutena ja ulkopuolisen silmin. Hän on ennen kaikkea lukijan puolella, mikä tarkoittaa tietysti sitä, että hän on myös kirjoittajan ja kustantajan puolella. Kustannustoimittajan työhön kuuluu tarkistaa tekstin…
Hyvää itsenäisyyspäivää!
Suomessa vietetään itsenäisyyspäivää joulukuun kuudentena päivänä. Suomen itsenäisyys on vahvan suomen kielen perusta, ja tässäpä muutama itsenäisyyspäivään liittyvä oikeinkirjoitusvinkki: Itsenäisyyspäivä kirjoitetaan suomen kielessä muiden juhlapäivien tapaan pienellä kirjaimella. Toivotuksensa voi siis muotoilla itsenäisyyspäivänä esimerkiksi seuraavasti: ”Hyvää itsenäisyyspäivää Suomi! Onnea itsenäinen Suomi!” Itsenäisyyspäivänä on ollut tapana viettää Linnan juhlia tai seurata juhlia televisiosta. Linnan juhlat kirjoitetaan…
Kolme pistettä
Kolmella pisteellä osoitetaan kirjoitettaessa, että lause jää kesken tai että se alkaa kesken. Kolmea pistettä käytetään erityisesti arkisessa kielenkäytössä mutta myös esimerkiksi kaunokirjallisissa teksteissä. Eri kielissä kolmen pisteen käytölle on omat oikeinkirjoitussääntönsä, minkä vuoksi kielten parissa työskentelevät joutuvat niitä joskus selvittämään. Suomen kielessä kolme pistettä kirjoitetaan ikään kuin kiinni siihen lauseeseen, jonka keskeneräisyyttä pisteet ilmaisevat….
Viivalla on väliä
Suomen yleiskielessä käytetään pääasiassa kahta erilaista viivaa: yhdysmerkkiä (-) ja ajatusviivaa (–). Aiemmissa kirjoituksissa on sivuttu ajatusviivan käyttöä rajakohtamerkinnöissä ja osapuolten välissä, ja tässä kirjoituksessa kerrataan ajatusviivan käyttöä virkkeen välimerkkinä. Virkkeen välimerkkinä ajatusviivan molemmin puolin tulee aina sanaväli. Ajatusviivan avulla jokin virkkeen osa osoitetaan ikään kuin irralliseksi lisäykseksi tai välihuomautukseksi. Yleensä irralliset lisäykset erotetaan pilkun…