Seuraaville viikoille osuu muutama ihmisten arjessa näkyvä juhlapäivä: pyhäinpäivää vietetään lauantaina 6.11., isänpäivää viikkoa myöhemmin marraskuun toisena sunnuntaina ja muualta lainattua halloweenia lokakuun lopussa. Halloweenia ei ole suomalaisessa kalenterissa, mutta Yhdysvalloissa sitä vietetään lokakuun viimeisenä päivänä. Juhlapäivät kirjoitetaan suomeksi pienellä kirjaimella. Näin siis myös halloween, joka on suomen kieleen mukautunut lainasana ja taipuu suomen kielen…
Kategoria: Oikeinkirjoitus
Hupsista! Kirjoitatko sinäkin nämä väärin? III
Alkuvuodesta julkaistut Hupsista ! Kirjoitatko sinäkin nämä väärin? ja Hupsista ! Kirjoitatko sinäkin nämä väärin? II saavat jatkoa. Ohessa on lisää vinkkejä. lähiaikoina Lähiaikoina viittaa aina tulevaan.Näin: Uusi elokuvateatteri avataan lähiaikoina.Ei näin: Olen käynyt elokuvateatterissa aivan lähiaikoina. kuten ja pilkku Tuleeko ennen kuten-sanaa pilkku? Jos halutaan sanoa ”niin kuin”, pilkkua ei yleensä käytetä.Lomalla oli mukavaa…
Tautista menoa
Hanna käsitteli aiemmassa blogitekstissään sitä, ettei suomen kielessä käytetä isoja alkukirjaimia samalla tavalla kuin englannissa. Myös erisnimeen pohjautuvat sanat kirjoitetaan yleiskielessä tavallisesti pienellä kirjaimella. Näin ollen esimerkiksi ranskanbuldoggi tai runebergintorttu tulee kirjoittaa pienellä kirjaimella, vaikka jälkimmäisestä näkee usein virheellistä muotoa ”Runebergin torttu”. Yleiskielen käytäntöjä seuraavat myös sairauksien nimet, jotka kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella (esim. sepelvaltimotauti). Varsinkin…
Hau hau
Kultainen noutaja vai kultainennoutaja? Ranskan buldoggi vai ranskanbuldoggi? Hollannin peltopyykoira vai hollanninpeltopyykoira? Kyllä se niin on, että suosituksen mukaan koirarotujen nimet kirjoitetaan yhteen ja pienellä alkukirjaimella, vaikka nimessä olisi paikannimikin. Vaikka sääntö on melko vakiintunut, yhteenkirjoituksessa näyttää olevan jonkin verran poikkeuksia. Meillä kotona on useimmiten kultainen kultainennoutaja, ja vaikka ranskanbuldoggi on alun perin Ranskasta, se…
Osia ja puolia
Suomen yleiskielessä käytetään pääasiassa kahta erilaista viivaa: yhdysmerkkiä (-) ja ajatusviivaa (–). Ajatusviivan käyttöä rajakohtamerkinnöissä on käsitelty aiemmin täällä. Ajatusviivaa käytetään myös osapuolten välissä, eli kun puhutaan esimerkiksi sopimusten osapuolista, seurojen osapuolista tai otteluiden osapuolista. Esimerkkejä ajatusviivan käytöstä osapuolten välissä: HIFK–TPS (6–0)Suomi–Espanja-seuraviro–suomi-kääntäjä Silloin kun osapuolet ovat yllä olevien esimerkkien mukaisesti perusmuodossa, ne liitetään jälkiosaan yhdysmerkillä….