Suomentajassa pitää olla salapoliisin vikaa. Täytyy olla halukas selvittämään asioiden merkityksiä ja pohtimaan alkuperäisen kirjoittajan aivoituksia. Haastetta tarjoavat tilanteet, joissa alkuperäisen tekstin kirjoittaja – esimerkiksi tietokirjan kirjoittaja – siteeraa tekstissään muita. Käännösalan vakiintuneen käytännön mukaan aiemmin suomennetuista teoksista käytetään olemassa olevaa suomennosta ja kunnia suomennoksesta annetaan sille, jolle se kuuluu. Jos siis esimerkiksi joku Sally Smith kirjoittaa englanninkielisen kirjan, jossa hän siteeraa Harry Potterin sanoja, ja jos Sally Smithin teos suomennetaan, pitäisi suomennoksessa käyttää Harry Potter -sitaattina Jaana Kaparin sanoja ja ilmoittaa hänen nimensä niiden suomentajana.
Käytäntö on vahva ja vakiintunut, ja sen rikkomiseen pitäisi olla erittäin hyvät syyt. Pelkkä oma mielipide siitä, että jonkun toisen käännös on ”hengetön” ei riitä, vaan suomennoksen pitäisi olla täysin vanhentunut tai luokaton. Tällaista tilannetta ei ainakaan itselleni ole vielä tullut eteen. Joskus suomentajalla on myös valinnanvaraa sitaatin sanamuodoissa, sillä monista klassikoista on useita suomennoksia. Esimerkiksi Hamletin kuuluisa toteamus ”To be, or not to be, that is the question” on suomennettu hieman eri tavoin suomentajasta riippuen.
Suomentaja ei aina pääse helpolla. Alkuperäisteoksen kirjoittaja voi lainata lempikirjailijansa 500-sivuisesta opuksesta yhden lauseen, jota voi joutua hakemaan kyseisen opuksen suomennoksesta lukemalla sen sanasta sanaan. Tämä voi kuulostaa helpolta tai jopa hauskalta, mutta sitaatin paikasta ei välttämättä ole mitään vihjeitä eikä sitaattia todennäköisesti ole suomennettu sanasta sanaan. Välillä sitaatin löytyminen voi siis olla työn ja tuskan takana.
Voi myös käydä niin, että alkuperäisteoksen kirjoittaja ilmoittaa siteeraavansa jotakuta mutta onkin muokannut sanat omikseen eikä täsmällistä sitaattia ole olemassakaan. Välillä sitaatin löytymistä vaikeuttavat teoksen eri versiot. Alkuperäisteoksen kirjoittaja on esimerkiksi siteerannut 1968 ilmestynyttä teosta, mutta suomennos onkin tehty 1977 ilmestyneestä teoksen toisesta uudistetusta laitoksesta, josta on vaikkapa poistettu joitakin kohtia.
Sitaatin löydettyään suomentaja saattaa huomata, ettei siteeratun teoksen aiemmin tehty suomennos välttämättä istu yhtä hyvin tekstin lomaan kuin alkuperäisteoksen sitaatti. Tällöin suomentaja voi neuvotella kustannustoimittajan kanssa tai sopivaa ratkaisua voidaan hakea yhdessä alkuperäisteoksen kirjoittajan kanssa.