Suomen yleiskielessä käytetään pääasiassa kahta erilaista viivaa: yhdysmerkkiä (-) ja ajatusviivaa (–). Ajatusviivan käyttöä virkkeen välimerkkinä, rajakohtailmauksissa ja osapuolten välissä on käsitelty jo aiemmin. Ajatusviivaa käytetään myös muissa ilmauksissa, ja ajatusviivan tilalle saattaa virheellisesti pujahtaa yhdysmerkki erityisesti luetelmissa, miinusmerkkinä ja rahailmauksissa. Seuraavissa esimerkeissä on käytetty oikeaoppisesti ajatusviivaa: Kurssin tavoitteena on, että osallistuja– pärjää –10 pakkasasteessa–…
Avainsana: luetelma
Luetelman välimerkit
Luettelo eli luetelma voi selkiyttää tekstin asiasisältöä ja rytmittää tekstiä. Yksi hyvän ja helppolukuisen luetelman edellytys on luetelmakohtien samanmuotoisuus eli esimerkiksi se, että kaikki luetelmakohdat ovat kokonaisia lauseita. Luetelman välimerkkisäännöt voivat tuntua sekavilta tai vaikeilta, ja kielen ammattilainenkin voi joutua palaamaan niihin säännöllisin väliajoin. Yksityiskohtaisia ohjeita löytyy Kielitoimiston sivuilta, mutta tähän on koottu joitakin kirjoittamista…
Luettele selvästi
Luettelo eli luetelma voi sopivasti käytettynä rytmittää ja keventää tekstiä. Luetelmaa kirjoittaessa on tärkeää muistaa, että luetelmakohtien pitäisi olla keskenään samanmuotoisia, siis symmetrisiä. Luetelman edellä on tavallisesti otsikko tai johdantolause, joka antaa tietoa luetelman osista. Hyvin muotoiltu luetelma on helppo ymmärtää, ja se auttaa hahmottamaan tekstin asiasisältöä. Alle kootuissa esimerkeissä luetelmakohdat eivät ole samanmuotoisia, mikä…
Luetelman säännöistä
Luetelmiin liittyy monenlaisia sääntöjä, joita ei välttämättä jaksa opetella yhdellä kertaa. Tässä on vinkki, mikäli luetelman alussa oleva johdanto ei yksinään ilman luetelmakohtaa muodosta kokonaista virkettä. Silloin johdannon perään ei tule kaksoispistettä eikä pilkkua. On tärkeää tarkistaa, että jokainen luetelman kohta sopii yhteen johdannon kanssa ja että luetelman kohdat ovat keskenään symmetrisiä. Siten lukijan on…