”Koitetaanpa nähdä huomenna.” ”Anna pyykin liuota puoli tuntia.” Vieraalla kielellä samannäköiset sanat voivat mennä helposti sekaisin, mutta saattaa niin käydä suomen kieltäkin käyttäessä. Varmasti melkein jokainen on joskus käyttänyt sanaa ”koittaa” sanan ”koettaa” sijaan. ”Koittaa” on sarastaa tai valjeta ja ”koettaa” kokeilla tai yrittää. Uusi päivä siis koittaa, mutta koetetaan nähdä huomenna. Myös sanat ”ilmaus”…
Avainsana: oikeinkirjoitus
Oikeinkirjoituksen etuja
Mistä päin lähtee lenkki, jossa voi ajaa läski pyörällä? Täysin asiallinen kysymys eräässä someryhmässä menetti hieman fokuksensa, koska huomio keskittyi hupaisaan kirjoitusvirheeseen. Virheitä sattuu kaikille. Nettikirjoittelussa pienet virheet ovat hyvin tavallisia, eivätkä ne yleensä aiheuta väärinymmärryksiä. Virallisessa viestinnässä kielenhuolto on kuitenkin tärkeää. Huolitellulla kielellä varmistetaan, että viesti menee perille. Huoliteltu teksti parantaa myös uskottavuutta. Oikeastaan…
Ruokasanaston kiemuroita
Ruokasanastoon on lainattu paljon sanoja eri kielistä, kuten englannista, italiasta ja ranskasta. Usein sana on lainattu sellaisenaan eli ns. sitaattilainana, ja toisaalta joskus se on muokkaantunut hieman suomalaisen suuhun sopivammaksi kuin alkuperäiskielen sana. Joskus alkukielen ääntämys ei välttämättä ole kielen käyttäjän tiedossa. Esimerkiksi sanaa bruschetta kuulee usein äännettävän virheellisesti suhuäänteellä. Italiaksi se äännetään /brusketta/, joten…