Tavallisesta kielenkäyttäjästä voi tuntua, että kielenhuoltajien hampaissa on milloin mikäkin sana tai ilmaus, vaikka oikeastaan taustalla on jokin isompi asia. Suorittaa-verbi nousee usein kielioppaissa vältettävien listalle, ja selitys löytyy niin kutsutusta substantiivitaudista. Substantiivitaudin toinen nimi voisi olla ”asioiden esittäminen turhan monipolvisesti”. Suorittaa-verbi sopii hyvin käytettäväksi silloin, kun puhutaan esimerkiksi tutkinnon tai koulutuksen suorittamisesta tai maksun…
Tekijä: Sini
The Maxalaatikko
Kukkahattutädiltä meinasivat jäädä maksalaatikot taannoin ostamatta. Perinteinen maksalaatikkopakkaus oli saanut uutta ilmettä: oli Yhdistyneen kuningaskunnan lippua, Big Benin kuvaa ja nimenä ”The maxalaatikko”. Uusi ilme liittyi mitä ilmeisimmin laatikon kannessa mainostettuun kansainväliseen maksalaatikkopäivään. Eineshyllyllä epäröivälle kukkahattutädille jäi epäselväksi, miten nimenomaan Lontoo liittyi kansainvälisyyteen. Ja se uusi nimi – miksi se oli sekakieltä? Asiaan perehtyminen paljasti,…
Uusia sanoja
Kielen ammattilainenkin oppii kielestä uutta, jos ei nyt päivittäin, niin melko usein. Alla itselleni ennestään vieraita sanoja, joihin olen törmännyt teksteissä viime kuukausina. Tähdellä (*) merkityt määritelmät ovat suoraan Kielitoimiston sanakirjasta, josta merkitykseltään vieraita sanoja tulee ensimmäiseksi etsittyä. euroistaminenjonkin arviointi euroissa, esimerkiksi liiketoiminnassa riskien vaikutuksen arviointi euroissa hakkerimerkityksessä ”innokas tietokoneharrastaja”; tämä hakkeri-sanan alkuperäinen merkitys on…
Palautetta makuasioista
Kaikkien (meidän) kieliammattilaisten kannattaisi muistaa, että kieleen liittyvät asiat ovat usein makuasioita. Monta kertaa on nimittäin niin, että ei ole yhtä ainutta oikeaa vastausta tai tapaa ilmaista jokin asia, vaan hyviä ja kelvollisia ratkaisuja on paljon. Omien näkemysten voimakas ajaminen ja muiden näkemysten jatkuva jyrääminen ei kielellisissäkään makuasioissa ole kohteliasta. Jokainen voi omissa teksteissään käyttää…
Aitoa kansainvälisyyttä
Onko aito kansainvälisyys sitä, että viestitään englanniksi? Törmäsin eräässä tekstissä ajatukseen, jonka mukaan ”todellinen” kansainvälisyys tarkoittaisi suomalaisessa korkeakoulussa englannin kielen entistä laajempaa käyttöä. Vasta englannin omaksuminen korkeakoulun viestinnän ja kokousten kieleksi johtaisi tekstin mukaan ”todelliseen inkluusioon”. (Inkluusio tarkoittanee tässä yhteydessä sitä, että kaikki voisivat kokea pääsevänsä mukaan toimintaan yhdenvertaisina jäseninä.) Ajatus tuntui minusta väärältä. Onko…