Kirjoitin aiemmin korvamadoista eli käännöslainojen perustyypistä, jossa vieraskielinen sana on käännetty suomen kielelle. Käännöslainojen toinen alatyyppi on merkityslaina, eli sana, jolle lainataan vieraasta kielestä vain merkitys. Näissä merkityslainoissa itse sana on jo olemassa suomeksi, ja se saa vieraan kielen vaikutuksesta uuden merkityksen. Merkityslainasta käytetään usein esimerkkinä sanaa hiiri, joka kuvasi aiemmin vain pienikokoisia jyrsijöitä mutta…
Tekijä: Sini
Korvamato kylässä
Korvamato oli itselleni terminä vieras vielä muutama vuosi sitten. Korvamato tarkoittaa musiikin tahatonta päässä soimista, joten tietämättäni olin monta kertaa kokenut korvamadon. Sana ”korvamato” ei ole läpinäkyvä, eli sana ei kerro merkitystä suoraan vaan vie ajatukset lähinnä loisien suuntaan. Kolmevuotias lapsikin alkoi korvamadoista kuultuaan poimia niitä leikisti pois kaikkien vapaaehtoisten korvista. Korvamato-sana on käännöslaina, joka…
Leike vai leikkele
Ekaluokkalainen lukee ahkerasti maitopurkkien ja muiden elintarvikepakkausten kylkiä. Leikkelerasiassa lukee ”kalkkunaleike”, mikä tuntuu väärältä. Ja kyllähän se niin on, että leikkelettä laitetaan leivän päälle, kun taas leike lepää lautasella lisukkeiden kera. Leikkeleessä on vähän lihaa ja paljon jotain muuta, kun taas leike on kokolihasta leikattu viipale. Leikkelerasiaa katsellessa tulee mieleen, että leike-sana on valittu siihen…
Nipottaja vai tsemppaaja?
Mitä kustannustoimittaja tekee ja miksi häntä tarvitaan? Asiapitoisen tekstin kustannustoimittaja – oli kyse sitten tietokirjasta, yleistajuisesta käsikirjasta tai oppikirjasta – on ikään kuin tekstin ensilukija. Kustannustoimittaja tarkastelee tekstiä kokonaisuutena ja ulkopuolisen silmin. Hän on ennen kaikkea lukijan puolella, mikä tarkoittaa tietysti sitä, että hän on myös kirjoittajan ja kustantajan puolella. Kustannustoimittajan työhön kuuluu tarkistaa tekstin…
Hyvää itsenäisyyspäivää!
Suomessa vietetään itsenäisyyspäivää joulukuun kuudentena päivänä. Suomen itsenäisyys on vahvan suomen kielen perusta, ja tässäpä muutama itsenäisyyspäivään liittyvä oikeinkirjoitusvinkki: Itsenäisyyspäivä kirjoitetaan suomen kielessä muiden juhlapäivien tapaan pienellä kirjaimella. Toivotuksensa voi siis muotoilla itsenäisyyspäivänä esimerkiksi seuraavasti: ”Hyvää itsenäisyyspäivää Suomi! Onnea itsenäinen Suomi!” Itsenäisyyspäivänä on ollut tapana viettää Linnan juhlia tai seurata juhlia televisiosta. Linnan juhlat kirjoitetaan…