Tekstissä on tarve osoittaa jonkin osan poisto silloin, kun virke jää tarkoituksella kesken tai kun osa lainatusta tekstistä jää pois. Puheen tai ajatuksen kesken jäämisen keinoja käytetään erityisesti kaunokirjallisuudessa. Käytössä on kaksi hieman toisistaan eroavaa tapaa osoittaa virkkeen katkeaminen: kolme pistettä ja ajatusviiva. Kolmen pisteen epäröintiKolmella pisteellä osoitetaan puheen tai ajatuksen katkeamista epäröinnin, vihjailun tai…
Kategoria: Oikeinkirjoitus
Tarkemmista ajoista
Aiemmassa Sanastelua-blogin kirjoituksessa käytiin läpi kellonaikojen merkitsemistä. Tunnit ja minuutit erotetaan toisistaan pisteellä, mutta mitä jos pitää merkitä vielä tarkempia aikoja? 3.32.45 (kolme tuntia kolmekymmentäkaksi minuuttia ja neljäkymmentäviisi sekuntia) Minuutit ja sekunnitkin siis erotetaan toisistaan pisteellä. Jos taas merkitään sadasosa- tai tuhannesosasekunteja, käytetään pilkkua. 3.32,45 (kolme minuuttia kolmekymmentäkaksi sekuntia ja neljäkymmentäviisi sadasosasekuntia) Suomen kielessä desimaaliluvut…
Pisteetön järjestysluku
Kieli on eläväinen ja muuttuvainen, ja se näyttäytyy erilaisena eri yhteyksissä eli sillä on eri muotoja. On yleiskieltä ja erikoiskieliä. Erikoiskielellä tarkoitetaan esimerkiksi tietyn alan edustajien välisessä viestinnässä käyttämää ammattikieltä, joka voi erota yleiskielestä sanastoltaan. Yleiskielen suositukset koskevat myös erikoiskieliä, mutta joskus ammattikielen kielenhuollossa poiketaan yleisesti hyväksytyistä säännöistä. Näin on esimerkiksi lakitekstien järjestyslukujen kanssa. Yleiskielisessä…
Paljonko kello on?
Suomen kielessä tunnit ja minuutit erotetaan yleensä pisteellä. Kaksoispisteen käyttöä ei yleiskielessä suositella. Huomenna koulu alkaa kello 8.15. Yleensä tasatunteihin ei merkitä minuutteja, ellei haluta korostaa täsmällisyyttä, kuten liikennevälineiden aikatauluissa. Myöskään etunollaa (esim. 05) ei yleensä merkitä paitsi joskus korostettaessa aamutyön tunteja. Kokous alkaa kello 10. Keskiyöllä käytetään numeroa 24. Jos kello on yli keskiyön,…
Paikannimien alkukirjaimesta
Etelä-Ruotsi, ruuhka-Suomi, Lähi-itä, Villi länsi, länsimaat… Tuntuuko paikannimien oikeinkirjoitus kinkkiseltä? Nyrkkisääntö on se, että paikannimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Paikannimi voi olla vaikkapa valtio, kuten Suomi, tai kadunnimi, kuten Hallituskatu. Jos paikannimessä on useampi sana, vain ensimmäinen kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, ellei jälkimmäinen sana ole itsessään erisnimi, esimerkiksi Iso Roobertinkatu. Miksi sitten ruuhka-Suomi alkaa pienellä alkukirjaimella ja…