Kukapa ei tykkäisi välimerkeistä ja niiden kanssa puljaamisesta? Sen miettimisestä, tuleeko sekä–että-ilmaukseen pilkku vai ei ja kuinka pitkä viiva numeroiden tai sanojen väliin kuuluu. Noh, oikeasti välimerkeistä taitavat tykätä vain kielenhuoltajat. Välimerkit saattavat tuntua kirjoittajan pienimmältä murheelta, mutta niillä on väliä. Jos ajattelee esimerkiksi pilkkuja, niin ilman niitä tekstiä on vaikeampi ymmärtää, kuten seuraava esimerkki…
Kategoria: Oikeinkirjoitus
Hupsista! Kirjoitatko sinäkin nämä väärin? VII
Tyypillisten kirjoitusvirheiden sarja jatkuu taas uusilla sanoilla. perunkirja Perukirjassa ei ole n-kirjainta. Perukirja on luettelo, jossa näkyy vainajan jäämistö. Perukirja laaditaan perunkirjoituksessa. Luultavasti ylimääräinen n-kirjain lipsahtaa perukirjaan siksi, että sana sekoittuu perunkirjoitukseen. elämänkerta Elämäkerrassa ei myöskään ole n-kirjainta. Sanan jälkiosa kerta tarkoittaa sarjaa yhteenkuuluvia asioita. Samaa tyyppiä on myös yhdyssana vaatekerta. ikkunakehys Ikkunankehyksessä pitäisi olla…
Kolme vinkkiä lyhenteiden oikeinkirjoitukseen
Arkisissa teksteissä törmää lyhenteisiin tuon tuosta. Lyhenteiden käyttöä kannattaa aina harkita tarkkaan ja selittää käyttämänsä lyhenteet lukijalle. Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota oikeinkirjoitukseen, jotta tekstistä tulee huoliteltu ja ammattimainen. Alla kolme vinkkiä lyhenteiden oikeinkirjoitukseen. 1. Käytä vakiintunutta lyhennettäJos on epävarma lyhenteen muodosta, voi suositellun kirjoitusasun tai vaihtoehtoiset kirjoitusasut tarkistaa Kielitoimiston lyhenneluettelosta. Esimerkiksi lyhennettä ”kts.” näkee…
Hupsista! Kirjoitatko sinäkin nämä väärin? VI
Sanastelua-blogissa on aina silloin tällöin listattu tyypillisiä kirjoitusvirheitä. Nyt Hupsista! Kirjoitatko sinäkin nämä väärin? -sarja saa jälleen jatkoa. sanoppaUsein tyypilliset kirjoitusvirheet johtuvat siitä, että sanat lausutaan hieman eri tavalla kuin ne kirjoitetaan. Liitepartikkeli -pa kahdentuu useissa murteissa, joten siksi kahdentuminen lipsahtaa usein myös kirjoitettuun muotoon. Oikea muoto on kuitenkin sanopa. Samanlaista kahdentumista tapahtuu myös muiden…
Täällä ollaan odotettu kevättä
Kaksoispassiivi on rakenne, jossa on kaksi passiivin tunnusta. Puhekielessä sitä käytetään todella paljon, mutta yleiskielessä sen käyttöä ei suositella. Passiivin tunnuksen pitäisi siis näkyä vain pääverbissä. Myönteisessä lauseessa kaksoispassiivia ei ole vaikea huomata, mutta kielteisestä lauseesta sitä ei ehkä niin helposti huomaa. Alla on muutamia esimerkkejä. Täällä ollaan odotettu kevättä. (passiivin tunnus apuverbissä ja pääverbissä)Paremmin:…