Kieli on eläväinen ja muuttuvainen, ja se näyttäytyy erilaisena eri yhteyksissä eli sillä on eri muotoja. On yleiskieltä ja erikoiskieliä. Erikoiskielellä tarkoitetaan esimerkiksi tietyn alan edustajien välisessä viestinnässä käyttämää ammattikieltä, joka voi erota yleiskielestä sanastoltaan. Yleiskielen suositukset koskevat myös erikoiskieliä, mutta joskus ammattikielen kielenhuollossa poiketaan yleisesti hyväksytyistä säännöistä. Näin on esimerkiksi lakitekstien järjestyslukujen kanssa. Yleiskielisessä…
Kategoria: Oikeinkirjoitus
Paljonko kello on?
Suomen kielessä tunnit ja minuutit erotetaan yleensä pisteellä. Kaksoispisteen käyttöä ei yleiskielessä suositella. Huomenna koulu alkaa kello 8.15. Yleensä tasatunteihin ei merkitä minuutteja, ellei haluta korostaa täsmällisyyttä, kuten liikennevälineiden aikatauluissa. Myöskään etunollaa (esim. 05) ei yleensä merkitä paitsi joskus korostettaessa aamutyön tunteja. Kokous alkaa kello 10. Keskiyöllä käytetään numeroa 24. Jos kello on yli keskiyön,…
Paikannimien alkukirjaimesta
Etelä-Ruotsi, ruuhka-Suomi, Lähi-itä, Villi länsi, länsimaat… Tuntuuko paikannimien oikeinkirjoitus kinkkiseltä? Nyrkkisääntö on se, että paikannimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Paikannimi voi olla vaikkapa valtio, kuten Suomi, tai kadunnimi, kuten Hallituskatu. Jos paikannimessä on useampi sana, vain ensimmäinen kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, ellei jälkimmäinen sana ole itsessään erisnimi, esimerkiksi Iso Roobertinkatu. Miksi sitten ruuhka-Suomi alkaa pienellä alkukirjaimella ja…
Paikka ja sen laji
Paikannimissä on omat oikeinkirjoituskiemuransa, kuten vaikkapa taivutuspäätteen valinta. Lisäksi päänvaivaa voi aiheuttaa se, onko paikannimelle vakiintunut suomen kieleen niin kutsuttu sovinnaisnimi vai käytetäänkö nimeä vieraskielisessä muodossa. Sovinnaisnimiä ovat esimerkiksi Tukholma, Tallinna ja Lontoo, joiden kirjoitusasu on kotoistettu. Uusia sovinnaisnimiä suomeen ei enää muodosteta, vaan paikannimissä suositaan lähdekielen mukaista muotoa. Aina paikannimestä ei näe suoraan, millaisesta…
Kootut välimerkkivinkit
Kukapa ei tykkäisi välimerkeistä ja niiden kanssa puljaamisesta? Sen miettimisestä, tuleeko sekä–että-ilmaukseen pilkku vai ei ja kuinka pitkä viiva numeroiden tai sanojen väliin kuuluu. Noh, oikeasti välimerkeistä taitavat tykätä vain kielenhuoltajat. Välimerkit saattavat tuntua kirjoittajan pienimmältä murheelta, mutta niillä on väliä. Jos ajattelee esimerkiksi pilkkuja, niin ilman niitä tekstiä on vaikeampi ymmärtää, kuten seuraava esimerkki…