Kun ammattilaiset tai johonkin tiettyyn asiaan perehtyneen yhteisön jäsenet puhuvat keskenään, he käyttävät usein erikoissanastoa. Ammattilaisten välille muodostuu erikoiskieli, jota kutsutaan ammattikieleksi tai jargoniksi. Ammattikielestä on hyötyä, ja se sujuvoittaa viestintää, jos kaikki keskustelijat tietävät, mitä jokin tietty termi tarkoittaa. Ammattikielen sanat voivat näyttää ”tavallisilta” yleiskielen sanoilta, vaikka niillä olisikin erityismerkitys. Ehkä tunnetuimpia ammattikieliä on…
Kategoria: Yleinen
Kalevalan päivä
Helmikuun 28. päivänä vietetään Kalevalan päivää, eli suomalaisen kulttuurin päivää. Kalevalan päivä on virallinen liputuspäivä. Tavallisesti juhlapäivien nimet kirjoitetaan suomessa pienellä alkukirjaimella, mutta Kalevala on nimi, joten se kirjoitetaan isolla. Kun juhlapäivän nimessä on jokin erisnimi, päivä-sana kirjoitetaan siitä erilleen. Kalevalan päivän lisänimi – suomalaisen kulttuurin päivä – on hyvin kuvaava. Kalevala on merkittävä kokoelma…
Oikeinkirjoituksen etuja
Mistä päin lähtee lenkki, jossa voi ajaa läski pyörällä? Täysin asiallinen kysymys eräässä someryhmässä menetti hieman fokuksensa, koska huomio keskittyi hupaisaan kirjoitusvirheeseen. Virheitä sattuu kaikille. Nettikirjoittelussa pienet virheet ovat hyvin tavallisia, eivätkä ne yleensä aiheuta väärinymmärryksiä. Virallisessa viestinnässä kielenhuolto on kuitenkin tärkeää. Huolitellulla kielellä varmistetaan, että viesti menee perille. Huoliteltu teksti parantaa myös uskottavuutta. Oikeastaan…
Nipottaja vai tsemppaaja?
Mitä kustannustoimittaja tekee ja miksi häntä tarvitaan? Asiapitoisen tekstin kustannustoimittaja – oli kyse sitten tietokirjasta, yleistajuisesta käsikirjasta tai oppikirjasta – on ikään kuin tekstin ensilukija. Kustannustoimittaja tarkastelee tekstiä kokonaisuutena ja ulkopuolisen silmin. Hän on ennen kaikkea lukijan puolella, mikä tarkoittaa tietysti sitä, että hän on myös kirjoittajan ja kustantajan puolella. Kustannustoimittajan työhön kuuluu tarkistaa tekstin…
Saavutettava tekstitys
Saavutettavuusdirektiivi edellyttää, että julkishallinnon digitaaliset sisällöt ovat saavutettavia eli kuka tahansa ymmärtää ja osaa käyttää niitä. Vaikka direktiivi velvoittaa vain julkishallintoa, saavutettavuuteen pyrkivät onneksi myös monet muut toimijat. Yksi saavutettavuuden vaatimuksista on, että videosisällöt on tekstitetty. Moni opetteleekin, miten tekstitykset lisätään videolle, mutta myös tekstityksen laatu on tärkeä osa saavutettavuutta. Valitettavan usein näkee videoita, joissa…