Menu
Sanastelua
  • Tietoja
  • Yhteystiedot
  • Tietosuojaseloste
Sanastelua

Voiko kaikkea käskeä?

Posted on 19/05/202519/05/2025 by Hanna

Suomen kielessä käskymuoto toimii luontevimmin sellaisten verbien kanssa, jotka ilmaisevat tahdonalaista ja tarkoituksellista toimintaa. Tyypillisiä esimerkkejä ovat vaikkapa Syö! Istu! ja Avaa ovi! Esimerkit ovat tekoja, joita voi käskeä tekemään. Kaikki verbit eivät kuitenkaan taivu yhtä luontevasti käskymuotoon. Monet verbit kuvaavat tilanteita, joita ei voi kontrolloida. Siksi ne kuulostavat oudolta käskymuodossa. Esimerkiksi verbit pudota, unohtaa,…

+

Äänikirjan ulottuvuudet

Posted on 05/05/202505/05/2025 by Sini

Äänikirja tarjoaa mahdollisuuden kuunnella kirjaa lenkillä tai kotitöitä tehdessä tai vaikka silloin, kun käsissä ei riitä voimaa pidellä fyysistä kirjaa. Monet kirjat julkaistaan nykyään sekä perinteisinä kirjoina että äänikirjoina, mutta formaateissa on eroa – äänikirjassa on jotain enemmän ja jotain vähemmän kuin perinteisessä kirjassa. Äänikirjan lukija tuo kirjaan oman kerroksensa, ja hyvä lukija elävöittää tarinaa,…

+

Paikannimien alkukirjaimesta

Posted on 22/04/202522/04/2025 by Hanna

Etelä-Ruotsi, ruuhka-Suomi, Lähi-itä, Villi länsi, länsimaat… Tuntuuko paikannimien oikeinkirjoitus kinkkiseltä? Nyrkkisääntö on se, että paikannimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Paikannimi voi olla vaikkapa valtio, kuten Suomi, tai kadunnimi, kuten Hallituskatu. Jos paikannimessä on useampi sana, vain ensimmäinen kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, ellei jälkimmäinen sana ole itsessään erisnimi, esimerkiksi Iso Roobertinkatu. Miksi sitten ruuhka-Suomi alkaa pienellä alkukirjaimella ja…

+

Paikka ja sen laji

Posted on 07/04/202507/04/2025 by Sini

Paikannimissä on omat oikeinkirjoituskiemuransa, kuten vaikkapa taivutuspäätteen valinta. Lisäksi päänvaivaa voi aiheuttaa se, onko paikannimelle vakiintunut suomen kieleen niin kutsuttu sovinnaisnimi vai käytetäänkö nimeä vieraskielisessä muodossa. Sovinnaisnimiä ovat esimerkiksi Tukholma, Tallinna ja Lontoo, joiden kirjoitusasu on kotoistettu. Uusia sovinnaisnimiä suomeen ei enää muodosteta, vaan paikannimissä suositaan lähdekielen mukaista muotoa. Aina paikannimestä ei näe suoraan, millaisesta…

+

Relatiivipronominin sijasta

Posted on 24/03/202524/03/2025 by Hanna

1) Matilla on maatila, jossa on kanoja ja lehmiä.2) Matilla on maatila, jolla on kanoja ja lehmiä. Onko jossa oikein, jos se viittaa sanaan maatila, joka taas taipuisi muodossa maatilalla eikä maatilassa? Olisiko esimerkki 2 siis oikeampi muoto? Relatiivipronominin (joka tai mikä) taivutus tuntuu aiheuttavan hämmennystä. Myös omista käännöksistäni esimerkin 1 kaltaista rakennetta on korjattu…

+
  • Previous
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • …
  • 43
  • Next

Kategoriat

  • Kääntäminen
  • Lauserakenne
  • Oikeinkirjoitus
  • Sanasto
  • Yleinen

Viimeisimmät artikkelit

  • Saavutettavuus vaatii selkeyttä
  • Poiston merkit, kun virke jää kesken
  • Tarkemmista ajoista
  • Pisteetön järjestysluku
  • Paljonko kello on?

Arkistot

Avainsanat

ajatusviiva alkukirjain ammattikieli englannin vaikutus erikoiskieli juhlapäivä kapulakieli kielenhuolto kielitoimiston sanakirja kirja-ala konekäännös käännösala käännöskieli kääntäminen lainasana lauseenvastike lokalisointi luetelma lyhenne mainoskieli numerot oikeinkirjoitus omistusliite paikannimet perusluvut pilkku pronomini puhuttelu saavutettavuus sanajärjestys sanavalinnat seksisanat selkeys sivulause substantiivitauti suomentaminen symmetria taivutus tiivistys tyyli viittaaminen virhe välimerkit yhdyssanat yleiskieli

Viimeisimmät kommentit

  • Sini: Äänikirjan ulottuvuudet
  • Mari Vilkanen: Äänikirjan ulottuvuudet
  • Sini: Sinä-passiivi
  • Jorma: Sinä-passiivi
  • Suomen kielen tärkeys nettikasinoilla » BAABELIA: Mikä finglish?
©2025 Sanastelua | Powered by Superb Themes