Kukapa ei tykkäisi välimerkeistä ja niiden kanssa puljaamisesta? Sen miettimisestä, tuleeko sekä–että-ilmaukseen pilkku vai ei ja kuinka pitkä viiva numeroiden tai sanojen väliin kuuluu. Noh, oikeasti välimerkeistä taitavat tykätä vain kielenhuoltajat. Välimerkit saattavat tuntua kirjoittajan pienimmältä murheelta, mutta niillä on väliä. Jos ajattelee esimerkiksi pilkkuja, niin ilman niitä tekstiä on vaikeampi ymmärtää, kuten seuraava esimerkki…
Avainsana: ajatusviiva
Ajatusviiva
Suomen yleiskielessä käytetään pääasiassa kahta erilaista viivaa: yhdysmerkkiä (-) ja ajatusviivaa (–). Ajatusviivan käyttöä virkkeen välimerkkinä, rajakohtailmauksissa ja osapuolten välissä on käsitelty jo aiemmin. Ajatusviivaa käytetään myös muissa ilmauksissa, ja ajatusviivan tilalle saattaa virheellisesti pujahtaa yhdysmerkki erityisesti luetelmissa, miinusmerkkinä ja rahailmauksissa. Seuraavissa esimerkeissä on käytetty oikeaoppisesti ajatusviivaa: Kurssin tavoitteena on, että osallistuja– pärjää –10 pakkasasteessa–…
Rajakohtia
Suomen yleiskielessä käytetään pääasiassa kahta erilaista viivaa: yhdysmerkkiä (-) ja ajatusviivaa (–). Ajatusviivaa käytetään esimerkiksi rajakohtamerkinnöissä. Esimerkkejä oikein kirjoitetuista rajakohtailmauksista: Liikuntaleikkikoulu on tarkoitettu 30–40-vuotiaille huonokuntoisille aikuisille.Viisi–kuusikymppiset elävät uutta nuoruutta.Nälkäkiukku on tavallista Helsingin–Turun moottoritiellä.Villellä oli 15–20 heilaa ja 2-metrinen makkara.Kurssi pidetään 3.–5.4.2021.Hourailin 2–5 päivää. Rajakohtailmauksissa käytetään siis ajatusviivaa ilman sanavälejä. Poikkeuksiakin on: 1) Hourailin pari kolme…