Tekstissä on tarve osoittaa jonkin osan poisto silloin, kun virke jää tarkoituksella kesken esimerkiksi kaunokirjallisuudessa tai kun osa lainatusta tekstistä jää pois. Lainattuun tekstiin tehty poisto täytyy osoittaa, kun on kyse sitaatista eli suorasta lainauksesta, jotta lainattu teksti ei vääristy. Sitaatteja käytetään erityisesti tieto- ja tutkimuskirjallisuudessa, kun kirjoittaja haluaa olla kriittinen mutta rakentava eli perustelee…
Avainsana: ajatusviiva
Poiston merkit, kun virke jää kesken
Tekstissä on tarve osoittaa jonkin osan poisto silloin, kun virke jää tarkoituksella kesken tai kun osa lainatusta tekstistä jää pois. Puheen tai ajatuksen kesken jäämisen keinoja käytetään erityisesti kaunokirjallisuudessa. Käytössä on kaksi hieman toisistaan eroavaa tapaa osoittaa virkkeen katkeaminen: kolme pistettä ja ajatusviiva. Kolmen pisteen epäröintiKolmella pisteellä osoitetaan puheen tai ajatuksen katkeamista epäröinnin, vihjailun tai…
Kootut välimerkkivinkit
Kukapa ei tykkäisi välimerkeistä ja niiden kanssa puljaamisesta? Sen miettimisestä, tuleeko sekä–että-ilmaukseen pilkku vai ei ja kuinka pitkä viiva numeroiden tai sanojen väliin kuuluu. Noh, oikeasti välimerkeistä taitavat tykätä vain kielenhuoltajat. Välimerkit saattavat tuntua kirjoittajan pienimmältä murheelta, mutta niillä on väliä. Jos ajattelee esimerkiksi pilkkuja, niin ilman niitä tekstiä on vaikeampi ymmärtää, kuten seuraava esimerkki…
Ajatusviiva
Suomen yleiskielessä käytetään pääasiassa kahta erilaista viivaa: yhdysmerkkiä (-) ja ajatusviivaa (–). Ajatusviivan käyttöä virkkeen välimerkkinä, rajakohtailmauksissa ja osapuolten välissä on käsitelty jo aiemmin. Ajatusviivaa käytetään myös muissa ilmauksissa, ja ajatusviivan tilalle saattaa virheellisesti pujahtaa yhdysmerkki erityisesti luetelmissa, miinusmerkkinä ja rahailmauksissa. Seuraavissa esimerkeissä on käytetty oikeaoppisesti ajatusviivaa: Kurssin tavoitteena on, että osallistuja– pärjää –10 pakkasasteessa–…
Rajakohtia
Suomen yleiskielessä käytetään pääasiassa kahta erilaista viivaa: yhdysmerkkiä (-) ja ajatusviivaa (–). Ajatusviivaa käytetään esimerkiksi rajakohtamerkinnöissä. Esimerkkejä oikein kirjoitetuista rajakohtailmauksista: Liikuntaleikkikoulu on tarkoitettu 30–40-vuotiaille huonokuntoisille aikuisille.Viisi–kuusikymppiset elävät uutta nuoruutta.Nälkäkiukku on tavallista Helsingin–Turun moottoritiellä.Villellä oli 15–20 heilaa ja 2-metrinen makkara.Kurssi pidetään 3.–5.4.2021.Hourailin 2–5 päivää. Rajakohtailmauksissa käytetään siis ajatusviivaa ilman sanavälejä. Poikkeuksiakin on: 1) Hourailin pari kolme…