Tekoälyn rynnimisestä käännösmaailmaan on puhuttu paljon, eikä tämä ole ensimmäinen kerta Sanastelua-blogissakaan. Tulevan suomalaisen kirjallisuuden päivän innoittamana haluan jälleen kirjoittaa ihmiskääntäjien tarpeesta. Monien mielestä konekäännökset ovat jo niin hyviä, ettei kääntäjiä tarvita enää lainkaan. Kääntäjä Mili Viita sanoitti tilanteen hyvin tämän päivän Helsingin Sanomissa, kun hän totesi ihmisten turtuneen huonoon kieleen. Näemme niin paljon huolittelematonta…
Avainsana: konekäännös
Kotoista uskottavasti
Kotoistus tarkoittaa tuotteiden tai palveluiden sovittamista johonkin uuteen ympäristöön. Kyse voi olla esimerkiksi pohjoisamerikkalaisten tuotteiden tuomisesta Suomen markkinoille, jolloin tuote tai sen kuvaus sovitetaan suomalaisille kuluttajille sopivaksi. Kotoistuksesta käytetään myös nimitystä lokalisointi. Kotoistus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että päivämäärät esitetään suomalaisittain ja dollarit muutetaan euroiksi. Jos kotoistus onnistuu, ei asiakas kiinnitä huomiota tuotteen tai sen tekstien…
Kone kääntämässä
Nato-trollien käännöskömmähdys hauskuutti ihmisiä: Nato ei voi tallentaa Suomea, ei tosiaan. Aina silloin tällöin tällaiset konekäännökset nousevat uutisiin tai somepostauksiin ja aiheuttavat hämmennystä tai tuovat hymyn huulille. Jonkun kerran on tullut itsekin naureskeltua työhuoneella, kun kone on tuottanut sanasta sanaan käännöksen tekstiyhteyteen, jossa se ei lainkaan toimi. Ainakin toistaiseksi kääntäjiä siis vielä tarvitaan sekä kääntämään…
Sanaluokasta toiseen
Konekäännöksiä käytetään yhä enemmän. Usein kone ehdottaa käännöstä, jota ihmiskääntäjä voi muokata. Joskus ihmiskääntäjä taas vain tarkistaa koneen tekemän käännöksen eikä korjaa kuin selkeät virheet. Joskus konekäännöksiä ei tarkisteta lainkaan. Konekäännöksissä ja niiden pohjalta tehdyissä käännöksissä on usein näkyvissä lähdekielen rakenne, minkä vuoksi teksti voi olla vaikeasti luettavaa tai kuulostaa oudolta. Käännös voi olla periaatteessa…