Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, mistä oman kotiseutusi nimi on peräisin? Suomen paikannimet ovat täynnä tarinoita: ne kertovat meistä, ympäristöstämme ja menneisyydestämme. Nimistö säilyttää muistoja silloinkin, kun kirjallisia lähteitä ei ole saatavilla. Nimien kautta voidaan saada yllättävän paljon tietoa. Paikannimistö voi kertoa ympäröivästä luonnosta tai paljastaa esimerkiksi, millaisia elinkeinoja paikalla on harjoitettu, kuka paikan on omistanut,…
Avainsana: paikannimet
Paikannimien alkukirjaimesta
Etelä-Ruotsi, ruuhka-Suomi, Lähi-itä, Villi länsi, länsimaat… Tuntuuko paikannimien oikeinkirjoitus kinkkiseltä? Nyrkkisääntö on se, että paikannimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Paikannimi voi olla vaikkapa valtio, kuten Suomi, tai kadunnimi, kuten Hallituskatu. Jos paikannimessä on useampi sana, vain ensimmäinen kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, ellei jälkimmäinen sana ole itsessään erisnimi, esimerkiksi Iso Roobertinkatu. Miksi sitten ruuhka-Suomi alkaa pienellä alkukirjaimella ja…
Paikka ja sen laji
Paikannimissä on omat oikeinkirjoituskiemuransa, kuten vaikkapa taivutuspäätteen valinta. Lisäksi päänvaivaa voi aiheuttaa se, onko paikannimelle vakiintunut suomen kieleen niin kutsuttu sovinnaisnimi vai käytetäänkö nimeä vieraskielisessä muodossa. Sovinnaisnimiä ovat esimerkiksi Tukholma, Tallinna ja Lontoo, joiden kirjoitusasu on kotoistettu. Uusia sovinnaisnimiä suomeen ei enää muodosteta, vaan paikannimissä suositaan lähdekielen mukaista muotoa. Aina paikannimestä ei näe suoraan, millaisesta…
Ylitorniossa vai Ylitorniolla?
Miksi sanotaan Helsingissä mutta Vantaalla? Tai miksi mennään Kuopioon mutta Rovaniemelle? Mistä tietää, miten paikannimeä pitää taivuttaa? Isojen paikkakuntien nimien taivutusmuodot ovat suurimmalle osalle tuttuja, mutta oudompien paikannimien taivutus ei ole aina itsestään selvää. Muistan aikoinaan perheessämme asuneen vaihto-oppilaan ihmetelleen, miksi sanotaan Torniossa mutta Ylitorniolla. Itse en ollut asiaa edes ajatellut enkä tiennyt sääntöäkään. Siihen…