Kirjoittajan pitää selvästi osoittaa, jos hyödyntää tekstissään jonkun toisen kirjoittajan tekstiä tai ajatuksia joko lainaamalla tai referoimalla. Tämä tehdään tekstin lomassa lähdeviitteillä. Lähdeviitteitä varten on olemassa erilaisia ohjeita, ja jos julkaisevalla taholla on oma ohje, kirjoittaja noudattaa sitä. Jos erillistä ohjetta ei ole, tärkeintä on, että noudattaa lähdeviitteissä johdonmukaisesti jotain tiettyä tapaa. Seuraavassa esimerkissä on…
Tekijä: Sini
Otsikot järjestykseen
Hyvien otsikoiden keksiminen on joskus vaikeaa, ja tekstilajikin vaikuttaa siihen, millainen on hyvä otsikko. Onhan selvää, että asiatekstissä toimivat kuvaavat ja selkeät otsikot, kun taas saduissa salaperäisemmät otsikot. Lyhyelle tekstille voi riittää yksikin otsikko, mutta mitä pidempi teksti on, sitä enemmän se kaipaa väliotsikoita jäsentämisen tueksi. Hyvään kirjoituskäytäntöön kuuluu se, että otsikkojen tasot etenevät loogisesti….
Ajatusviiva
Suomen yleiskielessä käytetään pääasiassa kahta erilaista viivaa: yhdysmerkkiä (-) ja ajatusviivaa (–). Ajatusviivan käyttöä virkkeen välimerkkinä, rajakohtailmauksissa ja osapuolten välissä on käsitelty jo aiemmin. Ajatusviivaa käytetään myös muissa ilmauksissa, ja ajatusviivan tilalle saattaa virheellisesti pujahtaa yhdysmerkki erityisesti luetelmissa, miinusmerkkinä ja rahailmauksissa. Seuraavissa esimerkeissä on käytetty oikeaoppisesti ajatusviivaa: Kurssin tavoitteena on, että osallistuja– pärjää –10 pakkasasteessa–…
Kukin tyylillään
Jokaisella kirjoittajalla on oma tyylinsä. Vaikka tyyli olisi hyvin tunnistettava, sitä voi olla vaikeaa hajottaa osiin ja eritellä, mistä asioista se muodostuu. Tyyliin vaikuttavat ainakin opitut ja omaksutut oikeinkirjoitussäännöt ja kirjoittajan omat maneerit, kuten suosikki- ja inhokki-ilmaisut. Tyyli voi myös vaihdella sen mukaan, mihin tarkoitukseen teksti on kirjoitettu – sama henkilö voi nimittäin kirjoittaa eri…
Virheiden peittely
Tietokirjojen suomentaja törmää urallaan lähes 100-prosenttisella varmuudella alkuperäisen teoksen virheisiin. Siinäkin tapauksessa, että suomentaisi urallaan vain yhden teoksen. Täydellistä kirjaa ei nimittäin ole julkaistu. Aiemmassa Suom. huom. -nimisessä blogikirjoituksessa on sivuttu sitä, ettei suomentaja voi kovin syvällisesti puuttua kääntämänsä tekstin vikoihin. Toki pieniä virheitä korjailee jokainen suomentaja – eihän kukaan esimerkiksi siirrä tahattomia kirjoitusvirheitä suomennokseen…