Finglish on suomen kieltä, johon sekoittuu englannin sanoja ja sanontoja. Finglishiä voi kuulla erityisesti nuorten suusta tai kuulla tai lukea ammattilaisten välisessä viestinnässä. Finglish on näille ryhmille tyypillistä siksi, että he altistuvat englannin kielelle ja käyttävät sitä paljon. Kielenkäyttäjästä voi tuntua, että oikeita sanoja ei vain löydy suomeksi tai että englannin sanat ovat sopivampia tai…
Tekijä: Sini
Monta versiota
Viihdeuutisissa vilahti muutama viikko sitten uutinen, jossa ruodittiin Englannin kuninkaallisiin liittyvän kohukirjan käännöksen yksityiskohtia. Englanninkielisen Endgame-kirjan hollanninkielisessä käännöksessä oli tietoa, jota ei alkutekstissä ollut. Koska kyse oli paljastuksesta, pääsi asia tietysti otsikoihin. Nimien ilmaantuminen kirjan käännökseen ihmetytti, vaikka tuskinpa kukaan arveli kääntäjän vetäneen nimiä hatustaan ja ujuttaneen hollankieliseen versioon. Kirjojen suomentajat arvasivat varmasti heti, mistä…
Kielen eri muodot
Kieli vaihtelee käyttäjästä ja tilanteesta riippuen. Teini-ikäiset puhuvat toisilleen eri tavalla kuin kirjoittavat koulussa esseevastaukseen ja aikuiset kirjoittavat eri tavalla sähköpostia tuttavalle kuin mitä kirjoittavat työpaikalla asiantuntijana. Kaikkien yleisesti käyttämää kieltä kutsutaan yleiskieleksi, ja siitä on olemassa puhuttu ja kirjoitettu muoto. Yleiskieli on sanastoltaan tuttua, eli siinä ei esimerkiksi ole murresanoja tai jollain tietyllä alalla…
Painovirhe, se paholainen
Viime viikolla kirjat olivat tapetilla: virheet ja puutteet nousivat puheenaiheeksi lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaiden julkistamistilaisuuden jälkeen. Tekoälyyn liittyvässä kirjoituksessa on tullut aiemmin todettua, että yhtään täydellistä kirjaa ei ole vielä julkaistu. Virheitä sattuu, mutta mistä ne oikein johtuvat? Ketkä kaikki ovat mukana kirjan tekemisessä ja ketä voi syyttää? Kirja voi syntyä esimerkiksi näin: Kirjailija kirjoittaa…
Mihin mennessä?
Ajanilmaukset voivat olla epäselviä ja aiheuttaa hämmennystä. Sanaa ”mennessä” käytetään aika tavallisesti, mutta se saa pohtimaan, mihin ajankohtaan sillä halutaan viitata: Käsittelemme vain hakemukset, jotka on tehty 15.11. mennessä.Lähetys tulee noutaa 15.11. mennessä. Ilmaus ”mennessä” voi edellisissä esimerkeissä tarkoittaa joko 14.11. tai 15.11. riippuen siitä, tulkitaanko päivämäärä mukaan ajanjaksoon vai ei. Molemmat tulkinnat ovat siis…