Sanoilla voi kätevästi viitata toisiin sanoihin. Voi esimerkiksi kirjoittaa koirasta ja sitten kertoa sen (tai hänen) edesottamuksista. Tai voi vähentää nimien toistamista käyttämällä pronomineja hän tai tämä, kunhan vain käyttää niitä oikein (ks. Tämä vaatii tarkkuutta). Hän ja he-pronomineilla viittaamisen mahdollisia ongelmia on käsitelty aiemmassa kirjoituksessa Hämmentävä hän, jossa todetaan, että pronominilla viitataan jo kerrottuun…
Tekijä: Sini
Eikö omistusliitettä tarvita?
Omistusliite kuuluu huoliteltuun yleiskieleen mutta sen jääminen matkasta on aika tavallista puhekielessä. Tosin puhekielessä lyhenevät sanat muutenkin eli ”minun autoni” muuttuu muotoon ”mun auto”. Puhekielen lisäksi omistusliitteet voivat pudota pois myös mainosten kielestä, joissa usein sekoitetaan yleiskieltä ja puhekieltä tyyliin ”minun auto” tai ”Minun Sonera”. Kotimaisten kielten keskus kyseli vastikään ihmisten käsityksiä kieleen liittyvistä suosituksista,…
Mikä finglish?
Finglish on suomen kieltä, johon sekoittuu englannin sanoja ja sanontoja. Finglishiä voi kuulla erityisesti nuorten suusta tai kuulla tai lukea ammattilaisten välisessä viestinnässä. Finglish on näille ryhmille tyypillistä siksi, että he altistuvat englannin kielelle ja käyttävät sitä paljon. Kielenkäyttäjästä voi tuntua, että oikeita sanoja ei vain löydy suomeksi tai että englannin sanat ovat sopivampia tai…
Monta versiota
Viihdeuutisissa vilahti muutama viikko sitten uutinen, jossa ruodittiin Englannin kuninkaallisiin liittyvän kohukirjan käännöksen yksityiskohtia. Englanninkielisen Endgame-kirjan hollanninkielisessä käännöksessä oli tietoa, jota ei alkutekstissä ollut. Koska kyse oli paljastuksesta, pääsi asia tietysti otsikoihin. Nimien ilmaantuminen kirjan käännökseen ihmetytti, vaikka tuskinpa kukaan arveli kääntäjän vetäneen nimiä hatustaan ja ujuttaneen hollankieliseen versioon. Kirjojen suomentajat arvasivat varmasti heti, mistä…
Kielen eri muodot
Kieli vaihtelee käyttäjästä ja tilanteesta riippuen. Teini-ikäiset puhuvat toisilleen eri tavalla kuin kirjoittavat koulussa esseevastaukseen ja aikuiset kirjoittavat eri tavalla sähköpostia tuttavalle kuin mitä kirjoittavat työpaikalla asiantuntijana. Kaikkien yleisesti käyttämää kieltä kutsutaan yleiskieleksi, ja siitä on olemassa puhuttu ja kirjoitettu muoto. Yleiskieli on sanastoltaan tuttua, eli siinä ei esimerkiksi ole murresanoja tai jollain tietyllä alalla…