Suomen kielessä käskymuoto toimii luontevimmin sellaisten verbien kanssa, jotka ilmaisevat tahdonalaista ja tarkoituksellista toimintaa. Tyypillisiä esimerkkejä ovat vaikkapa Syö! Istu! ja Avaa ovi! Esimerkit ovat tekoja, joita voi käskeä tekemään. Kaikki verbit eivät kuitenkaan taivu yhtä luontevasti käskymuotoon. Monet verbit kuvaavat tilanteita, joita ei voi kontrolloida. Siksi ne kuulostavat oudolta käskymuodossa. Esimerkiksi verbit pudota, unohtaa,…
Tekijä: Hanna
Paikannimien alkukirjaimesta
Etelä-Ruotsi, ruuhka-Suomi, Lähi-itä, Villi länsi, länsimaat… Tuntuuko paikannimien oikeinkirjoitus kinkkiseltä? Nyrkkisääntö on se, että paikannimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Paikannimi voi olla vaikkapa valtio, kuten Suomi, tai kadunnimi, kuten Hallituskatu. Jos paikannimessä on useampi sana, vain ensimmäinen kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, ellei jälkimmäinen sana ole itsessään erisnimi, esimerkiksi Iso Roobertinkatu. Miksi sitten ruuhka-Suomi alkaa pienellä alkukirjaimella ja…
Relatiivipronominin sijasta
1) Matilla on maatila, jossa on kanoja ja lehmiä.2) Matilla on maatila, jolla on kanoja ja lehmiä. Onko jossa oikein, jos se viittaa sanaan maatila, joka taas taipuisi muodossa maatilalla eikä maatilassa? Olisiko esimerkki 2 siis oikeampi muoto? Relatiivipronominin (joka tai mikä) taivutus tuntuu aiheuttavan hämmennystä. Myös omista käännöksistäni esimerkin 1 kaltaista rakennetta on korjattu…
Turhaa toistoa
Mika on naapurimme. Mika on innokas hiihtäjä. Mika harrastaa myös uintia. Joskus toisto on tärkeää, jotta asia tulee varmasti selväksi, mutta jos sama sana toistuu tiheään, kannattaa pysähtyä miettimään, pitäisikö tekstiä muokata. Henkilöihin on esimerkiksi helppo viitata pronominilla, ja niiden avulla tekstiin saa vaihtelua. Mika on naapurimme. Hän on innokas hiihtäjä ja harrastaa myös uintia….
Hupsista! Kirjoitatko sinäkin nämä väärin? VII
Tyypillisten kirjoitusvirheiden sarja jatkuu taas uusilla sanoilla. perunkirja Perukirjassa ei ole n-kirjainta. Perukirja on luettelo, jossa näkyy vainajan jäämistö. Perukirja laaditaan perunkirjoituksessa. Luultavasti ylimääräinen n-kirjain lipsahtaa perukirjaan siksi, että sana sekoittuu perunkirjoitukseen. elämänkerta Elämäkerrassa ei myöskään ole n-kirjainta. Sanan jälkiosa kerta tarkoittaa sarjaa yhteenkuuluvia asioita. Samaa tyyppiä on myös yhdyssana vaatekerta. ikkunakehys Ikkunankehyksessä pitäisi olla…