Suomen kielessä tunnit ja minuutit erotetaan yleensä pisteellä. Kaksoispisteen käyttöä ei yleiskielessä suositella. Huomenna koulu alkaa kello 8.15. Yleensä tasatunteihin ei merkitä minuutteja, ellei haluta korostaa täsmällisyyttä, kuten liikennevälineiden aikatauluissa. Myöskään etunollaa (esim. 05) ei yleensä merkitä paitsi joskus korostettaessa aamutyön tunteja. Kokous alkaa kello 10. Keskiyöllä käytetään numeroa 24. Jos kello on yli keskiyön,…
Tekijä: Hanna
Kartalla elävät sanat
Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, mistä oman kotiseutusi nimi on peräisin? Suomen paikannimet ovat täynnä tarinoita: ne kertovat meistä, ympäristöstämme ja menneisyydestämme. Nimistö säilyttää muistoja silloinkin, kun kirjallisia lähteitä ei ole saatavilla. Nimien kautta voidaan saada yllättävän paljon tietoa. Paikannimistö voi kertoa ympäröivästä luonnosta tai paljastaa esimerkiksi, millaisia elinkeinoja paikalla on harjoitettu, kuka paikan on omistanut,…
Mitäköhän, missäköhän, kukakohan?
Mitäköhän hän saa lahjaksi? Kukakohan tulee ensimmäisenä maaliin? Missäköhän se kuumemittari on? Tällainen pohdiskelu on omassakin kielenkäytössä hyvin tavallista. Miksi yllä olevat virkkeet eivät ole kuitenkaan tyyliltään neutraalia yleiskieltä? Ongelmana niissä on se, että niissä on tavallaan tuplakysymys. Niissä on ensinnäkin kysymyssana eli mitä tai kuka, ja lisäksi niissä on vielä kysyvä liitepartikkeli eli kö…
Voiko kaikkea käskeä?
Suomen kielessä käskymuoto toimii luontevimmin sellaisten verbien kanssa, jotka ilmaisevat tahdonalaista ja tarkoituksellista toimintaa. Tyypillisiä esimerkkejä ovat vaikkapa Syö! Istu! ja Avaa ovi! Esimerkit ovat tekoja, joita voi käskeä tekemään. Kaikki verbit eivät kuitenkaan taivu yhtä luontevasti käskymuotoon. Monet verbit kuvaavat tilanteita, joita ei voi kontrolloida. Siksi ne kuulostavat oudolta käskymuodossa. Esimerkiksi verbit pudota, unohtaa,…
Paikannimien alkukirjaimesta
Etelä-Ruotsi, ruuhka-Suomi, Lähi-itä, Villi länsi, länsimaat… Tuntuuko paikannimien oikeinkirjoitus kinkkiseltä? Nyrkkisääntö on se, että paikannimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Paikannimi voi olla vaikkapa valtio, kuten Suomi, tai kadunnimi, kuten Hallituskatu. Jos paikannimessä on useampi sana, vain ensimmäinen kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, ellei jälkimmäinen sana ole itsessään erisnimi, esimerkiksi Iso Roobertinkatu. Miksi sitten ruuhka-Suomi alkaa pienellä alkukirjaimella ja…